Halu olla maailman nopein ihminen pyörätuolissa ajaa Leo-Pekka Tähteä eteenpäin, ja viidentoista vuoden ajan hän on ollut sitä. Eikä mikään viittaa siihen, ettei Tähti olisi jälleen maailman nopein T54-luokan pyörätuolikelaaja, kun parayleisurheilun MM-kisat käydään marraskuussa Dubaissa.
– Kilpaileminen tuntuu edelleen samalta kuin aloittaessani. Siitä saan suurimmat kicksit. Se halu olla maailman nopein pyörätuolissa oleva ihminen potkii eteenpäin. Harjoittelu ei enää aina tunnu samalta kuin parikymppisenä, jolloin lähdin aina into piukassa harjoituksiin. Välillä harjoittelu menee pikkaisen virkamiesmäiseksi, mutta niitä päiviä on vähän, Tähti sanoi STT:lle. Haastattelu tehtiin syyskuussa Helsingissä.
Tähti, 36, paransi viime kesänä 200, 400 ja 800 metrin Suomen ennätyksiä, ja tänä kesänä hänen nimissään oli haastattelua tehtäessä maailmantilaston kärkiaika.
– Minulla ihan rutiinitaso satasella on 14,10–14,20, niin se on jo maailman tasolla kova tulos. Tänä kesänä olen paukuttanut järjestään alle 14 sekunnin aikoja, eikä sitä rajaa ole alittanut kuin yksi muu maailmassa, Tähti muistutti.
"Hurja muutos"
Tähden uran aikana vammaisurheilun näkyvyys mediassa on lisääntynyt hurjasti.
– On siinä tapahtunut hurja muutos. Kun aloittelin kelaamista 1998, tuntui, ettei paraurheilusta tiedetty yhtään mitään eikä ketään kiinnostanut.
Tähti on antanut vammaisurheilun nousulle kasvot ensimmäisenä Vuoden urheilijaksi valittuna vammaisurheilijana. Tähti ponnisti pinnalle Ateenan 2004 paralympialaisissa, joissa hän voitti sadan ja 200 metrin T54-luokan kelauksen.
– Ateena oli käänteentekevä. Kesäolympialaisissa suomalaiset jäivät ilman kultamitalia, mutta itse onnistuin 120-prosenttisesti lajissa, josta ei ollut tullut aiemmin menestystä. Kun nuori, kohtuullisen sanavalmis paraurheilija uudessa lajissa, joka näyttää ihan hyvältä televisiossa, voitti kaksi kultamitalia, niin media nosti meidät jalustalle, Tähti muisteli.
Tähti sanoo huomanneensa, että nuoremmat sukupolvet suhtautuvat mutkattomasti vammaisurheilijaan.
– Nykyään huomaa lapsista, että he tunnistavat minut ja fanittavat. Heille en edes ole paraurheilija, vaan samalla viivalla muiden huippu-urheilijoiden kanssa. Se on tosi makea fiilis. Eihän tällaisesta voinut haaveillakaan, kun aloitin.
"En tykkää yhtään"
Tähden tähteys kiteytyi Vuoden urheilija 2016 -valintaan, mutta hän myöntää nimensä kantaneen myöhemmissä äänestyksissä.
– Matti Suur-Hamari voitti Koreassa paralympiakultaa ja -pronssia (viime vuonna), mutta minä olin häntä korkeammalla Vuoden urheilija -äänestyksessä, kun voitin kolme EM-mitalia. Siinä tuntui, että meniköhän tämä ihan oikein.
Tähti on myös ensimmäinen vammaisurheilija, jonka tunnettuus on kasvanut niin suureksi, että hänen avioeronsakin uutisoitiin mediassa.
– Se on sellainen asia, josta en tykkää yhtään. Eihän se tunnu hyvältä, että jos Googleen lyö oman nimen, ensimmäisenä tulee avioero. Minkäs minä sille voin. Tavallaan voisi ajatella, että se imartelisi, että olen sen verran kiinnostava ihminen, että yksityiselämäni kiinnostaa. Sama se on vammattomien puolella: jos olet niin sanotusti superstara, se sisältää muutakin kuin urheilua. Olen sinut sen asian kanssa, mutta en nauti siitä millään tavalla. Se mistä nautin on, että menen kisaamaan, stadika on täynnä ja minua arvostetaan huippu-urheilijana.