Toronton on kiittäminen suomalaista arkkitehtia Viljo Revelliä nykyisestä kulttuuri- ja huvittelukaupungin maineestaan. Näin sanoo Toronton kulttuuriasiainhoitaja Lillie Zendel.
Revellin suunnittelema ja vuonna 1965 valmistunut Toronton kaupungintalo nimittäin herätti siihen asti perin presbyteerisen ja muodollisen kaupungin asukkaat vallankumouksellisuudellaan ja muutti Zendelin mukaan kaiken.
Rakennuksen lentävää lautasta muistuttava keskusta ja kaksi kaarevaa tornia eivät aluksi miellyttäneet kaikkien silmää. Pitkään jatkuneessa debatissa taloa moitittiin liian postmoderniksi Toronton kaupunkikuvaan. Mutta toinen puoli asukkaista oli ihastuksissaan.
Nykyään torontolaiset rakastavat "uutta" kaupungintaloaan, ja siitä tuli 40-vuotisjuhlavuotenaan 2005 koko Toronton kulttuurielämän keskipiste. Rakennus on yksi kaupungin kuuluisimmista nähtävyyksistä, ja sen alimmainen kerros on avoin yleisölle.
Kaupungintalon edessä oleva aukio on nimetty Revellin aikaisen kaupunginjohtajan Nathan Phillipsin mukaan, ja se symboloi kaupungin avoimuutta uusille ideoille. Talvisin aukiolla on suosittu luistelukenttä. Toinen Toronton modernin arkkitehtuurin klassikko on Mies van der Rohen suunnittelema The Toronto-Dominion Centre (1964--69).
Tällä hetkellä Toronton kaupunki satsaa kulttuurirakennuksiin. Torontolaissyntyinen Frank Gehry esimerkiksi uudistaa Art Gallery of Ontarion titaanisella kosketuksellaan. Uuden ilmeen saavat myös muun muassa Royal Ontario Museum, Canadian Opera Company ja National Ballet of Canada, Gardiner Museum, Kanadan kansallinen balettikoulu sekä The Royal Conservatory of Music.