Harvinaista kyllä, Kemin maamerkin, kaupungintalon, nurkilla käy vain pieni tuulenvire. Remonttireiskoilla on pitkästä aikaa hyvät työolosuhteet. Korkeaan kivijalkaan istutetaan uusia klinkkereitä ja kakkoskerroksen parvekkeella Reijo Kokkonen ja Olavi Niskanen tekevät pohjia uusille laatoille.
Tornitalo rapisee: seinistä tippuu laattoja. "Aika huonossa kunnossahan tämä on, rakentajille olisi töitä", Kokkonen ja Niskanen tuumivat. Hallintokolossia on pikkupaikkailtu kymmenisen vuotta, mutta se suuri remontti on siirtynyt vuosi vuodelta. Nyt pytinkiä puleerataan ulkopuolelta, tänä vuonna aloitettu homma jatkuu ensi vuonna.
Kokkonen ja Niskanen olisivat nostaneet tuloveron suoraan 20 prosenttiin, mutta talon sisällä päätettiin jättää hilkun vajaaksi. Se toi pulmia budjetin loppusilaukseen, mutta talousarvion pistäminen veroilla tasapainoon saaminen olisi tiennyt yli kolmen prosenttiyksikön korottamista. Siihen ei rämäpäisimmälläkään päättäjillä olisi kantti riittänyt.
Yksimielisenä valtuustolle
"Tiukka ja kovan väännön takana", kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esko Näätsaari( sd.) kuvailee ensi vuoden talousarvioesitystä.
Yksimielinen esitys on vt. kaupunginjohtaja Jorma Virtasen mukaan varsin maltillinen, eikä kätke sisäänsä rankkoja ratkaisuja. Budjettikirjaa huojuttavat lukuisat epävarmuustekijät, mutta se sisältää eväät rakennemuutoksille, joiden enempää lykkäämistä Virtanen ei soisi näkevänsä.
"Rakenteellisia muutoksia on saatava vihdoinkin aikaan, muutoin kaikki verotulot menevät 2008 sosiaali- ja terveystoimen menoihin", hän muistuttaa.
Rakenneremontteja on edessä kaikilla palvelualueilla, mutta erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa, jossa puolestaan kipupiste löytyy erikoissairaanhoidosta. Monista soraäänistä huolimatta kaupunki on palkannut ulkopuolisen selvitysmiehen. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin entinen johtaja Seppo Tuomola tekee tammikuun loppuun mennessä käytännön esityksiä, joita päättäjien niin halutessa aletaan panna täytäntöön pitkin vuotta.
Kaupungin pitäisi tasapainoon päästäkseen saada liipaistua noin neljä miljoonaa euroa vuosittaisista menoistaan.
"Rationalisointi on ehkä helpompaa tällaisessa kunnassa, jossa on paljon palveluja ja korkea menotaso. Ongelma olisi pahempi, jos palvelutaso olisi heikko ja menot korkeat", suunnittelupäällikkö Allan Mikkola huomauttaa.
Kehittämistä ei unohdeta
Työntekijät ovat avainasemassa menoja leikattaessa. Henkilöstön kanssa käydäänkin sopeuttamisneuvotteluihin. Työnantaja lähtee liikkeelle kevein asein, mutta jättää varalta kovemman arsenaalin, esimerkiksi lomautukset, takataskuun.
"Jos tuleville vuosille laadittava ohjelma onnistuu, irtisanomisia ei tarvita", Näätsaari kertoo lähtökohdista.
Väen vähentämistarve ja palvelurakenteen muutokset osuvat yksiin eläkeaallon kanssa. Kaupungin palveluksesta eläköityy vuosittain puolisen sataa henkilöä, joka antaa pehmeätä pelivaraa saada talous pinnalle. Muutaman vuoden päästä lähtijöiden määrä kasvaa jo sataan ja silloin on ovien käytävä tiuhempaan myös sisäänpäin.
Vaikka taloudelliset paineet ovat kovat ja investointihanat tiukilla, Virtanen ei synkistele tulevan edessä. "Päinvastoin, tästä lähdetään uuteen nousuun."
Kemi ei pelkästään vedä vyötä tiukemmalle. Kehittämisrahoihin ei ole koskettu. Digipolis on edelleen elinkeinoinvestointien pääkohde ja keskusta-alueiden rakentamissuunnittelu aloitetaan. Nettobudjetointiin siirtyvän teatterin rahoitus turvataan kolmeksi vuodeksi. Väkiluvun väheneminenkin yritetään taas kerran saada tyrehtymään.