Outokummun Tornion tehtaat saavat nykyistä paremman henkireiän maailmalle ensi vuoden loppuun mennessä, kun kahdeksanmetrinen väylä ruopataan metriä syvemmäksi. Työn tekee belgialainen Dredging International N.V. -niminen yhtiö. Valtion rahoittama investointi maksaa itsensä väylämaksuina takaisin kahdessa ja puolessa vuodessa, Merenkulkulaitoksen toimialapäällikkö Håkan Knip kertoo.
Liikenneväyläpolitiikkaa linjannut ministerityöryhmä katsoi Tornion meriväylän syventämisen näiden vuosien tärkeimmäksi liikenneväylähankkeeksi. Väylä merkitys on ratkaiseva Outokummun Tornion tehtaille, joka on maailman suurin jaloteräksen integroitu tuotantoyksikkö.
Tehtaan äskettäiset laajennukset mahdollistavat tuotannon kaksinkertaistamisen. Tehtaan käydessä täydellä kapasiteetilla Röyttän sataman nykyinen 350 aluksen vuotuinen määrä kaksinkertaistuu, samoin sataman kautta kulkeva tavaramäärä, joka nousee kolmeen miljoonaan tonniin.
Kuljetuskustannukset puolittuvat
"Väylän syventäminen metrillä mahdollistaa niin paljon suuremmat alukset, että kuljetuskustannukset putoavat entiseen verrattuna puoleen kuljetettua tonnia kohden", Håkan Knip laskee.
Ruoppauksen jälkeen myös Suomen suurimmat murtajat pääsevät täysillä painolastitankeilla Röyttään asti.
Röyttän satamasta viedään eniten Outokummun jaloterästä, ferrokromia ja kuonatuotteita. Merkittävimpiä tuontitavaroita ovat tehtaan käyttämä romu, koksi, ferronikkeli, kalkkikivi, dolomiitti ja kaasu.
Ruoppauskohteita on 25 kilometrin matkalla 20. Pisin imuruopattava alue, kahdeksan kilometrin mittainen, on heti Tornionjokisuussa. Tornion väylä eroaa Kemin Ajoksen väylästä Ristimatalan eli Kemi 3:n kohdalla.
Syvennetty väylä vaatii kunnostusruoppauksen noin kymmenen vuoden välein. Siinä ajassa väylä mataloituu 20-30 senttiä jokien tuoman maa-aineksen ja maan kohoamisen vuoksi.
Myrkkymaali
tuodaan maihin
Imuruoppausmassat tuodaan tehdasalueen kupeelle erityiseen läjitys-selkeytysaltaaseen ja kauharuoppausmassat pääosin mereen kahteen läjitysalueeseen.
Osa kovista ruoppausmassoista sisältää jäiden laivojen pohjista raapimaa myrkkymaalia, jossa on tributyylitinaa (TBT). Näitä massoja varten altaasta erotetaan erillinen osa. TBT-pitoista pohjamaata tuodaan proomuilla altaaseen 20 000 kuutiometriä.
Läjitysallasta rakentaa torniolainen maanrakennusliike Kyösti Kaihu Oy.
Yli 70 hehtaarin kokoista allasta ympäröi lähes 1 800 metriä pitkää suojavalli. Se tiivistetään muovitetulla kalvolla ja suojatekstiilillä ja suojavalli rakennetaan kaksi metriä merenpintaa korkeammalle. Kiintoaines laskeutuu altaan pohjaan. Altaan täytyttyä se voidaan rakentaa esimerkiksi varastokentäksi tai käyttää teollisuusrakentamiseen.
Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan ruoppauksesta johtuva veden samentuminen saattaa olla paikoin voimakasta ja se voi levitä laajalle alueelle. Sen ei kuitenkaan arvioida merkittävästi karkottavan jokeen kudulle nousevia kaloja.
