Tornionjokityöryhmä esittää Suomen ja Ruotsin rajavesistösopimuksen nykyisen pohjan romuttamista ja kokonaan uuden sopimuksen neuvottelemista.
Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilälle (sit.) keskiviikkona luovutetun loppuraportin mukaan jokialueen nykyinen yhteinen lupapäätösjärjestelmä tulisi hajauttaa kansallisille viranomaisille. Painopiste siirrettäisiin jatkossa yhteistyöohjelmiin.
Ehdotuksen toteutuminen merkitsisi vesiasioissa yhteisenä lupaviranomaisena toimivan rajajokikomission lakkauttamista.
Vuonna 1972 voimaan tulleen sopimuksen mukaan suomalais-ruotsalainen komissio päättää muun muassa vesien suojeluun- ja rakentamiseen sekä kalastukseen liittyvistä luvista.
Työryhmän mielestä rajavesistössä sovellettavan lainsäädännön ja lupavaltaa käyttävien viranomaisten pitäisi määräytyä kummankin maan kansallisen oikeusjärjestyksen mukaan.
"Keskeinen ongelma on valitusoikeus", perustelee työryhmän puheenjohtaja, vesihallintojohtaja Kai Kaatra maa- ja metsätalousministeriöstä.
Kaatra korostaa, että rajajokikomission päätöksiin voi hakea muutosta vain korvausten osalta. Yksinkertaisin tapa laajentaa valitusoikeutta on palauttaa luparatkaisut kansallisille viranomaisille.
Tuomioistuimen kaltaisesti toimivan komission katsotaan myös rajoittavan rajavesiyhteistyön laajempaa kehittämistä, mitä muun muassa edellyttää EU:n uusi vesipolitiikan puitedirektiivi.
Työryhmä tarjoaa tilalle uutta yhteistyöelintä Tornionjokikomissiota. Sen tehtävä olisi muokata rajavesistöstä maiden yhteinen, kansainvälinen vesienhoitoalue.
Se nivoisi yhteen jo valmisteluvaiheessa hoitosuunnitelmia sekä toimenpide- ja seurantaohjelmia. Yhteistyötarjoukset ulottuvat myös tulvien ja ympäristöonnettomuuksien torjuntaan.
Vaikein neuvoteltava lienee kalastus, josta osoituksena kalastuskysymyksiä pohditaan erikseen maiden kalatalousviranomaisten kesken.
Tavoitteena on saada uuteen sopimukseen yhteinen kalastusääntö, joka sisältäisi myös yhtenäisen lupakäytännön siitä huolimatta, että varsinaiset lupapäätökset ratkottaisiin molemmissa maissa erikseen.
Kaatran mukaan Ruotsissa selvitysmies on pohjustanut samaa asiaa, ja Suomen työryhmä on nyt käynyt laajemmin läpi tarvetta uusia sopimus. Hän arvioi selvitystyön perusteella, etteivät viranomaisjärjestelmien ja lainsäädäntöjen erot aiheuta käytännön ongelmia, vaikka lupapäätökset nivottaisiin kansallisiin järjestelmiin.
Alustavien tietojen mukaan Ruotsi on valmis aloittamaan neuvottelut sopimuksesta. Ne aiotaan viedä läpi noin vuodessa, jolloin uusi sopimus voisi astua voimaan vuoden 2004 alussa. Silloin päättyy nykyisen rajajokikomission kaksivuotinen toimikausi.
Tornionjokityöryhmä oli kannanotoissaan yksimielinen. Edustettuina olivat maa- ja metsätalous-, oikeus-, ympäristö- ja ulkoministeriöt sekä Lapin ympäristökeskus.