Tornionjoen lohisaalis oli viime kesän kalastuskaudella arviolta 92 tonnia eli noin 13 600 lohta. Se on Luonnonvarakeskuksen mukaan lähes puolet siitä, mitä se oli kalastuskaudella 2016.
Tällä vuosikymmenellä Tornionjoen lohisaalis on ollut vuosittain 31–166 tonnia. Keskimääräinen saalis on ollut noin 100 tonnia kalastuskaudessa.
Viime vuonna noin 77 prosenttia joen lohisaaliista kalastettiin Suomen puolelta. Lohista pyydettiin vavalla yli 80 prosenttia. Loppuosa saatiin kulku- ja kulleverkoilla tai lippoamalla joen alaosan apajapaikoilta.
Lohien kutuvaellus oli aiempiin vuosiin verrattuna noin viikon myöhäisempi. Vapakalastuksen lohisaaliit alkoivatkin runsastua vasta juhannusviikolla, ja saaliiden puolesta paras pyyntiaika jatkui heinäkuun puoliväliin saakka.
Torniojoen lisäksi myös muissa Pohjanlahden lohijoissa nousulohien määrät ja saaliit pienenivät vuonna 2017. Esimerkiksi Simojoella sekä nousulohien määrä että joesta saatu lohisaalis puolittuivat.
Kolarin Matkakoskesta paljon saalista
Yhteensä 11 400 kalastajaa lunasti viehekalastusluvan Tornionjoen, Muonionjoen ja Könkämäenon muodostamalle yhteislupa-alueelle viime vuonna. Kyseisellä alueella kalastajamäärä oli 1990-luvulta alkaneen seurantahistorian kolmanneksi korkein.
Peräti 89 prosenttia yhteislupa-alueen kalastajista oli ulkopaikkakuntalaisia, ja he saivat myös 75 prosenttia lohisaaliista.
Alueellisesti kalastus oli vilkkainta Kolarissa, Lappean ja Äkäsjokisuun välisellä alueella. Kolarista saatiin myös suurin osa lohisaalista. Yksittäisinä alueina saaliiden määrässä nousee esille myös joen alaosa ja Matkakoski, joista saatiin noin viidennes vapakalastuksen lohisaaliista.
Alueelle suuntautuneisiin kalastusmatkoihin käytettiin yhteensä noin 10 miljoonaa euroa, kun kaikki matkoihin liittyneet kulut laskettiin yhteen.