Tornionjoen lohisaalis oli 147 tonnia viime vuonna. Saalis on moninkertainen verrattuna 2000-luvun keskisaaliiseen 42 tonniin.
Tornionjoen lohisaaliista saatiin Suomen puolelta 124 tonnia ja Ruotsin puolelta 23 tonnia. Suurin osa saaliista muodostui kahden merivuoden ikäisistä 6–8 kilon painoisista lohista.
Tornion- ja Simojoen nousulohimäärät olivat kesällä 2014 ennätyksellisen suuria. Tornionjokeen nousi kudulle kaikkiaan yli satatuhatta lohta, ja ennätyssaalis oli seurausta tästä runsaasta kutuvaelluksesta.
Pohjanlahden lohikantojen kutuvaellukset ovat voimistuneet viime vuosina, kun Itämeren lohenkalastus ja merivaelluksen aikainen luontainen kuolevuus ovat vähentyneet.
Lohikesä houkutteli kalastusmatkailijoita
Viime vuonna Tornionjoen, Muonionjoen ja Könkämäenon muodostamalle yhteislupa-alueelle lunasti viehekalastusluvan 10 600 kalastajaa. Kalastajamäärä oli lähes kaksinkertainen 2000-luvun keskiarvoon verrattuna. Suurin osa kalastajista oli ulkopaikkakuntalaisia, ja he saivat myös suurimman osan lohisaaliista.
Yli puolet yhteisluvan lunastaneista vapakalastajista onnistui saamaan lohen. Lohen yksikkösaalis Tornionjoella oli Tenojokeen verrattuna kaksi kertaa suurempi.
Saaliiksi saatujen lohien lisäksi kalastajat vapauttivat arviolta 2 500 lohta. Vuonna 2014 vapautettujen lohien arvioitu määrä oli suurempi kuin 2000-luvun heikoimpien vuosien koko lohisaalis.
Matkailijat käyttivät miljoonia euroja kalastukseen
Eniten lohia saatiin saaliiksi Pellon ja Kolarin kuntien alueilta. Kalastus painottui ajalle kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin. Ylivoimaisesti eniten saalista saatiin kesäkuun kahdella viimeisellä viikolla.
Vapakalastajat saivat yli 80 prosenttia koko joen lohisaaliista. Aiempiin vuosiin verrattuna erityisesti heittokalastuksen lohisaaliit joen alaosalla kasvoivat. Kuitenkin suurin osa eli 85 prosenttia vapakalastuksen lohisaaliista saatiin edelleen soutu-uistelemalla.
Jokivarren ulkopuolelta tulevat matkailijat kalastivat keskimäärin kuusi vuorokautta. He kuluttivat kalastusmatkansa aikana eniten rahaa majoitukseen, elintarvikkeisiin ja kalastusvälineisiin. Lisäksi kuluja muodostui muun muassa kalastusluvista, venevuokrista ja matkoista. Kalastusmatkailijoiden käyttämä rahasumma oli yhteensä noin 5,9 miljoonaa euroa.
Tornionjoen Suomen puoleiset tiedot saaliista ja kalastuksesta perustuvat Luonnonvarakeskuksen ja Ruotsin puoleiset tiedot Ruotsin Norrbottenin lääninhallituksen seurantoihin.