Ruotsin Lapissa sijaitsevan Jukkasjärven jäähotelli on auki viimeisiä päiviä. Jäähotelli suljetaan tältä kaudelta ensi keskiviikkona, mutta Jukkasjärven jääbisnes ei silti pysähdy.
Suuressa, miinusasteisessa varastohallissa hotellin takana on pinoissa tonneittain sinertävää, kirkasta Tornionjoen jäätä. Se on nostettu joesta maaliskuussa ja sahattu isoiksi harkoiksi. Jukkasjärveläisestä jäästä on tullut vientituote, jota tarvitaan ympäri vuoden.
- Varastoimme jäätä yli 3 000 tonnia. Osa käytetään ensi talven jäähotellin rakentamiseen, osa menee vientiin, kertoo Arne Bergh, jäähotellin taiteellinen johtaja ja yksi sen omistajista.
Varastoidusta jäästä menee ulkomaille noin 2 000 tonnia, Bergh kertoo. Jäätä myydään eri puolille maailmaa eri tarkoituksiin, sekä raaka-aineeksi että valmiina veistoksina. Vajaan parintonnin harkko jäätynyttä Tornionjokea maksaa Berghin mukaan noin 5 000 kruunua eli vajaat 550 euroa.
Etenkin jäästä tehtyjen juomalasien kulutus on nyt kasvussa. Niitä tarvitaan jäähotellin jääbaareihin, joita on tarkoitus avata eri suurkaupunkeihin. Jääbaareissa on sisällä miinusasteita, ja niiden sisustus sekä juomalasit ovat Tornionjoen jäätä. Tällaiset ruotsalaisen votkamerkin sponsoroimat baarit ovat nyt Tukholmassa ja Milanossa, seuraava aukeaa Lontoossa.
- Milanoon lähetämme noin 4 000 lasia viikossa. Kasvatamme tänä vuonna lasien tuotannon noin miljoonaan lasiin, Bergh kertoo.
Joki muuttuu
esineiksi
Jäähotellin ja sen jääbaarien jään on oltava nimenomaan Tornionjoesta. Berghin mukaan lopputulos ei olisi sama, jos jäädytettäisiin vettä keinotekoisesti. Jukkasjärven jään salaisuus on veden puhtaudessa ja siinä, että se virtaa jäätyessään, Bergh kertoo.
Jää on kirkasta, hieman sinertävää ja näyttää kiinteältä ja tasalaatuiselta. Jäähotellissa siitä on tehty sisustus, taideteoksia ja ikkunoita. Itse hotellirakennus on tehty lumen ja jään sekoituksesta, joka on jäätä kevyempää ja kestää paremmin auringonvaloa.
Jukkasjärven jäähotelli on eräänlainen taidenäyttely. Sen arkkitehtuuria, sisustusta ja taideteoksia suunnittelee joka vuosi noin 35 taiteilijaa, joista kolmannes vaihtuu vuosittain.
Hotellin sisällä on koko talven neljästä yhdeksään astetta pakkasta, ja siellä yövytään makuupusseissa ja porontaljoissa. Jäähotelliin kuuluvat myös teatteri ja kirkko, jossa pidetään turistihäiden lisäksi tavallisia jumalanpalveluksiakin.
Hotelli on 15-vuotisen historiansa aikana kasvanut vuosi vuodelta. Nyt siellä on 80 huonetta.
Kilpailijoita
Suomessakin
Jäähotellit ja jääbaarit on todettu toimiviksi konsepteiksi muuallakin kuin Jukkasjärven Icehotel-yhtiössä. Esimerkiksi Suomessa voi Kemin Lumilinnassa yöpyä, ja Helsingissä toimii Jukkasjärven jäähotellin jääbaarien kanssa kilpaileva jääbaari. Kanadan Quebecissä taas on jäähotelli, jolla on lisenssisopimus Jukkasjärven jäähotellin kanssa.
Bergh olisi toivonut, että Kemistä olisi kanadalaisten tapaan otettu yhteyttä Jukkasjärvelle, kun Lumilinnaan alettiin puuhata hotellia.
- He aloittivat viisi vuotta meidän jälkeemme. Lumilinnahan toimii eri konseptilla kuin me, mutta kun he avasivat hotelliosan, he käyttivät nähdäkseni meidän mallejamme, Bergh huomauttaa.
Berghin mielestä Jukkasjärven jäähotellin tekijät ovat alansa uranuurtajia. Hänen mukaansa heiltä vei vuosikausia löytää oikeat menetelmät lumirakentamiseen ja jään muotoiluun, mutta nyt näitä menetelmiä voi maailmalla kuka tahansa hyödyntää.
- Meiltä vei aikaa keksiä esimerkiksi, kuinka moottorisahan teräketjua on paranneltava, jotta se leikkaa jäätä jättäen siistin jäljen. Nyt senkin oppii viidessä minuutissa, kun katsoo ketjua, Bergh sanoo.
Ruotsalaisilla ei silti ole yksinoikeutta lumihotelleihin tai niiden rakennusmenetelmiin ainakaan Suomessa. Berghkään ei sanojensa mukaan juuri vaivaa päätään kilpailijoilla.