Tornion-Muonionjoella eletään huikeaa lohihuumaa. Kattilakoskella oleva lohilaskuri on rekisteröinyt jo noin 80 000 nousulohta. Ennätys, 60 000 jokeen noussutta kalaa vuonna 2012, on jo ohitettu, ja lohen nousu jatkuu vielä elokuulle asti.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) mukaan vilkkaimpana aikana Kattilakosken kaikuluotaimen ohi on luikahtanut lohi joka yhdeksäs sekunti. Myös Simojokeen lohta on noussut paremmin kuin aikoihin. Määrä on pieni osa Tornionjoen nousulohen määrästä.
Lohi nousee ja kutee Tornionjoen pääuomissa alhaalta jokisuulta aina tunturialueelle asti. Joen lohikanta oli muiden Pohjanlahden kalakantojen lailla huonolla tolalla viime vuosisadalla, erityisesti sen lopussa. Huonoimmassa jamassa lohi oli 1980-luvulla. Silloin kalastajat saivat joesta vain muutamia tuhansia kiloja lohta kesässä.
Merkittävä syy lohikannan heikkouteen oli liikakalastus lohen syönnösalueella Itämerellä. Se vähensi kutulohien määrää ja poikastuotantoa. Lisäksi M74-oireyhtymä tappoi lohenpoikasia, ja se oli omiaan hidastamaan lohikannan elpymistä.
Kansallisin ja kansainvälisin säätelykeinoin merikalastusta on vähennetty. Se tietää yhä useampia nousulohia jokiin ja samalla lisääntynyttä poikastuotantoa.
Tutkijoiden mukaan kuolleisuus merivaelluksen alussa on vähentynyt vuosien mittaan ja näin yhä useampi kala selviää jokeen. Lohikannan elpymisen vuoksi tuki-istutukset Tornionjokeen lopetettiin jo 2003.
Vuonna 2012 Tornionjoesta kalastettiin 15 000 lohta, yhteispainoltaan 122 tonnia. Viime vuonna kalaa nousi 72 tonnia, joka on keskisaaliiseen verrattuna yli kaksinkertainen määrä kalaa. Ei tarvitse olla erikoinen selvännäkijä jos ennakoi saalismäärän kasvavan tänä vuonna uuteen ennätykseen.
Jo kalan kilohinnalla laskettuna joista nostetun kalan arvo on suuri. RKTL:n mukaan viime vuonna 9 200 kalastajaa hankki luvan Tornion-Muonionjoen ja Könkämäenon kalastusalueelle. 85 prosenttia eli noin 7 800 heistä oli ulkopaikkakuntalaisia.
Muualta tullut kalastaja viipyy Väylänvarressa ja joella keskimäärin viisi vuorokautta. Kun hän syö, asuu, vuokraa veneen ja ostaa jonkun uuden vaapun, hän jättää jokivarren yrittäjälle keskimäärin 500 euroa. Yhteensä se tietää liki neljän miljoonan euron tuloa alueelle, jossa työpaikkoja on vähän.
Tornionjoella eletään kolmatta hyvää lohikesää. Parin vuosikymmenen työ lohikannan tilan kohentamiseksi tuottaa hienoa tulosta. Ponnistelua lohen puolesta pitää jatkaa, jotta kalastusyrittäjät uskaltavat investoida palveluihin luottaen siihen, että hyviä kesiä tulee lisää.
Kun kutukaloja oli kahtena edellisvuonna paljon, ennustaa RKTL hyvää jokikantojen vaelluspoikastuotannolle vuosina 2016 ja 2017.
Hyvää kehitystä ei saa vaarantaa. Se voi tarkoittaa Väylän perinteisiin kalastusmuotoihin kajoamista.
Pääkirjoitus