Tornion-Muonionjoella kalastaneet kertovat tänä kesänä kalajuttuja, joissa lohet ovat loihakoita ja saaliit suuria. Jutut ovat useimmiten totta. Lohta on jokialueelta noussut lähes ennätysmäisesti.
Uutinen on hieno myös kalastusmatkailun näkökulmasta. Tarinat Tornion- tai Muonionjoella siimaan tarttuneista vonkaleista ovat ulkomailla kerrottuna tehokkainta mahdollista matkailumarkkinointia.
Myös Kemijoelta kuuluu hyvää. Pari viikkoa käytössä ollut Isohaaran uusi kalatie näyttää toimivan.
Hyvään lohikesään on useita syitä. Ensinnäkin lämmin talvi aikaisti kutuvaellusta, ja kalat ehtivät uida rannikolta jokiin ennen kuin pyynti merellä alkoi.
Samaan aikaan Ruotsi on lopettanut pyynnin Itämeren pääaltaalla, ja Puolan laiton, laaja koukkukalastus on vähentynyt. Tätä pyyntiä on saatu aisoihin kansainvälistä painostusvoimaa käyttäen.
Siinä missä Tornion-Muonionjoella juhlitaan, tunnelmat lohen suomalaisten merikalastajien joukossa ovat apeammat. WWF:n suositus välttää Itämeren villiä lohta on vähentänyt kalan kysyntää ja pudottanut hinnan jopa puoleen.
Odotetusti kiistaa käydään nyt siitä, minkä verran villilohta kestää merellä kalastaa. Vastakkain ovat luonnonsuojelijat ja kalastajat. Maa- ja metsätalousministeriö myötäilee lähinnä kalastajien näkemyksiä.
Lohen kanta vaihtelee luontaisestikin, mutta tämä vuosi osoittaa, miten siihen voi vaikuttaa rajoituksin. On valitettavaa, ettei kalastajien, ministeriön, poliitikkojen ja tutkijoiden kesken ole edelleenkään päästy yksimielisyytteen siitä, kuinka laajaa pyyntiä lohen kanta kestää. Tämä ongelma on toki tuttu pitkältä ajalta.