Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tutkimusmestari Ari Haikonen sähkökalastaa työryhmänsä kanssa tiistaina Liakanjoen alajuoksulla lohenpoikasia. Torniojoesta vetensä saavassa lyhyessä virrassa lohta on satunnaisesti, mutta suureen rajajokeen kuningaskala on taas ottamassa pysyvän kotipaikkaoikeuden.
Sähkökalastusryhmä on käynyt viime viikkoina läpi lähes 90-prosenttisesti Tornionjoen koealat. Sähkökalastuksilla selvitellään joen tuotantomääriä
Alustavat tulokset saavat tutkijan runolliseksi: "Lapsi on syntynyt. Päinvastaisista väitteistä huolimatta Tornionjoen lohella menee hyvin Tilanne ei ole ollenkaan huono eikä huolestuttava". Myönteisiä mietteitä vahvistavat vaelluspoikasten määrät, joissa myös tehdään ennätyksiä..
Nollikkaita eli viime syksyn kudusta syntyneitä kesän vanhoja poikasia on löytynyt ainakin kaksinkertainen määrä viime vuotiseen verrattuna, eikä viime vuonnakaan mennyt huonosti. Saman suuntaisia tietoja on kantautunut Simojoelta ja Ruotsin joista.
"Se on samaa tasoa kuin vuonna 1998, joka oli huippuvuosi. Vuotta aiemminhan Tornionjoella saatiin ennätysmäiset saaliit", Haikonen huomauttaa.
Mutta tänä vuonna ja viime vuonna uistimen liottajat eivät ole kehuttavasti lohta saaneet. Lohen hyvät vuodet eivät ole heijastuneet vapakalastajien saaliisiin. Ja kun kalaa ei tule, myös matkailuyrittäminen pätkii.
Viime kesän kehnoa kalansaalista on epäilty muun muassa vähävetisyyden ja lämpimän veden aiheuttamaksi. Tänä kesänä vettä on ollut vielä vähemmän, ja virran lämpötilakin kohosi heinähelteillä kohtalaisen korkeaksi. Lämpö saa lohen tarttumaan laiskasti uistimeen. Tänä vuonna RKTL:lla ei ole ollut merellä silmätikuksi joutunutta tutkimuspyyntiä.
"Tuotantokyky voi
olla uskomaton"
"Emme uskaltaneet odottaa, vaikka toki toivoimme tällaisia määriä, sillä kolme vuotta sitten lähti paljon lohenpoikasia merivaellukselle", Haikonen kertoo. Nyt odotellaan, että kolmen vuoden päästä on taas tunkua merelle, kun smolttivalmiuden saavuttaneet poikaset ovat kypsyneet vaellusikään.
Kesän vanhoja poikasia on löydetty mukavasti läpi joen aina Lätäsenoa myöten. Lätäseno sijaitsee liki 500 kilometrin päässä jokisuulta. 1-3 vuoden ikäisiä poikasia on sähkökalastuksessa tullut haaviin vähemmän kuin viime vuonna, mutta pudotus ei ole kovin suuri.
Pudotus johtunee siitä, että tänä vuonna on lähtenyt todella paljon myös vaelluspoikasia merelle.Viime vuonna Itämerelle aikuistumaan ui vajaat 600 000 poikasta, tänä vuonna joki pani vielä paremmaksi, sillä jopa 650 000 poikasta matkasi maailmalle. Lähtijöistä lähes kaikki, 97 prosenttia, olivat luonnonpoikasia. Tornionjokeen ei ole enää tänä vuonna istutettu poikasia.
Taannoin Tornionjoen poikastuotannon kapasiteetiksi arvioitiin puolisen miljoonaa poikasta vuodessa. Nyt arvio on jo ylitetty reippaasti. Haikonen uskoo tuotannon rajan löytyvän miljoonasta tai jopa sen ylittävästä poikasluvusta. Alisella joella ja yläjuoksulla olisi ehkä vielä tilaa tihentää kantaa.
"Luku saattaa olla aivan uskomaton", Haikonen pohtii ja sanoo, että jokainen kutemaan tullut kala on loistava asia.
Tutkija katsoo asiaa koko ajan luonnonlohen selviytymisen näkökulmasta, mutta huomauttaa lisääntyvän kannan antavan oman siivunsa myös kalastajille. Ari Haikonen pitäisi kannan vahvistumisen vuoksi kalastusrajoitukset toistaiseksi nykyisellään. Rajoituksilla on luotu pohja lohen pelastamiseksi. Nykyään Itämeren pääaltaalla pyydetystä lohesta valtaosa on luonnonlohta, tosin kuin takavuosina.