Avesta Polaritin Tornion tehtailla vietettiin keskiviikkona suurten lukujen ja superlatiivien juhlaa, kun yksi maan kaikkien aikojen mittavimmista teollisista investoinneista vihittiin käyttöönsä. Terästuotannon tuplaava miljardi-investointi tekee yksiköstä maailman suurimman ruostumattoman teräksentekijän, jonka kilpailukyky kasvaa myös kohisten.
Tuhatpäisen kutsuvierasjoukon ja työntekijöiden juhlassa hehkutettiin Röyttään kasvanutta integraattia yhdeksi suomalaisen teollisuuden menestystarinaksi. Alunperin aluepoliittisesta päätöksestä on kasvanut kultasuoni, josta jälleen viime vuonna tuli yksin Outokummun kruunujalokivi.
Outokumpu Oyj:n toimitusjohtaja Jyrki Juuselan mukaan terästä pystytään Torniossa tuottamaan jatkossa jopa 25 prosenttia pienemmillä yksikkökustannuksilla. Huippumoderni tekniikka ja suuret volyymit pudottavat kuluja ja kasvattavat kilpailukykyä.
"Myönnän, että näky tässä hallissa mykistää myös minua sekä teknologiamiehenä että yritysjohtajana. Eivätköhän tässä kilpailijatkin kalpene, kun lähdemme käyntiin", Juusela heitti.
Juusela laskeskelee, että karkeasti ottaen markkinoille tulee miljoona tonnia uutta materiaalia. Tällä hetkellä teräsmarkkinoilla vallitsee tietty epävarmuus, mutta vähänkin pitemmällä aikavälillä teräksen kasvu on vakaa, viitisen prosenttia vuodessa.
Lisäteräs ei
luo kriisejä
Avesta Polarit Oyj Abp:n toimitusjohtaja Ossi Virolaisen mukaan teräksen lisäkapasiteetti voidaan tuoda markkinoille ilman niiden kriisiytymistä. Kulutuksen kasvu on sen verran kovaa, että markkinoille mahtuu Tornion investoinnin verran lisäkapasiteettia vuodessa.
Tornion tehtaat nousee 1,7 miljoonan tonnin kapasiteetillaan maailman suurimmaksi teräsyksiköksi. Tuotannon kasvattamisen lisäksi tehtaat tuovat markkinoille uuden tuotteen, kevyesti kylmävalssatun teräsnauhan, josta kuluttajat ovat olleet Virolaisen mukaan kiinnostuneita. Tuotantokapasiteetti saadaan täyteen käyttöön puolessa toista vuodessa.
Juusela korostaa, että lähivuosien keskeisiä tavoitteita on tulosten parantaminen ja taseen vahvistaminen. "Tämä rajoittaa suunnitelmiamme jatkokasvusta niin teräksessä kuin muissa bisneksissämme. Mutta varmaa on, että mukana ollaan ja jatkoa seuraa. Parhaat hankkeet etenevät." Tornion tehtailla on jo valmiit suunnitelmat ferrokromitehtaan laajennuksesta.
Miljardin investointipanoksesta Torniossa on käytetty noin 100 miljoonaa euroa ympäristönsuojeluun. Virolainen uskoo Tornion yksikön olevan myös ympäristöykkönen lajissaan. Mutta ympäristöasioihin, lainsäädäntöön ja erityisesti Kioto-sopimukseen liittyvät myös terästeollisuuden nykyiset huolet. Kioton päätökset voivat tuoda suuria lisäkustannuksia.
Avesta Polarit Stainless Oy.n pääluottamusmies Juha Lohiniva jakaa Virolaisen huolen. Hänen mielestään virkamiehille ja lainsäätäjille ei näytä riittävän mikään. "Toivomme näissäkin asioissa maalaisjärkeä ja aluepoliittista näkemystä", hän huomautti.
Lohiniva muistuttaa, että jatkuvassa kehittämisen moniottelussa ei saa unohtaa myöskään työturvallisuutta, jossa on vielä paljon tehtävää. Lohiniva haluaa nostaa Tornion tehtaat ykköseksi myös työturvallisuudessa.
Uuden valssaus-, hehkutus- ja peittauslinjan juhlallisesti käynnistänyt eduskunnan puhemies Paavo Lipponen hämmästeli muiden tavoin huikeita lukuja ja massiivisia hehtaarihalleja. Hän kiitteli myös investoinnin työllistävää vaikutusta. Kerrannaisvaikutuksineen talousalueelle syntyy noin tuhat uutta työpaikkaa
"Terästehtaan laajennuksen kotimaisuusastekin on peräti 70 prosenttia. Näitä lukuja kelpaa esitellä laajemminkin", Lipponen kehui.
Projektin välitön työllisyysvaikutus oli yli 3 000 henkilötyövuotta. Investointi synnytti itse tehtaalle noin 320 uutta työpaikkaa. Yksi uusista työntekijöistä on Mika Pakisjärvi Pellosta, joka on tullut jokivarresta työn perässä Tornioon.
Oppisopimuksella sähköpuolella työskentelevä Pakisjärvi, 25, on toistaiseksi määräaikaisella sopimuksella, mutta näyttötöiden jälkeen on edessä vakinaistaminen.
"Hyvältä vaikuttaa ja uutta oppii koko ajan", pysyvästi Tornioon asettunut Pakisjärvi kommentoi.