Oululainen tuottaja Anne Laurila valmistelee dokumenttielokuvaa Tornion maihinnoususta. Hän on yksi viidestä suomalaisesta EAVE-koulutukseen hyväksytystä tekijästä.
Nuorille ja uusille eurooppalaisille tuottajille tarjottava EAVE-koulutus on kolmiosainen. Koulutuksen ensimmäinen sessio järjestettiin maaliskuussa Ateenassa. Toinen sessio on vauhdissa Oulussa. Kolmas ja viimeinen tapahtuu marraskuussa Budapestissä.
Kaksi ensimmäistä jaksoa sisältää koulutusta, oman projektin kehittelyä ja verkostoitumista. Budapestissä on vuorossa tärkeä projektien esittely kansanvälisille rahoittajille.
Aihe löytyi kassalta
Oululainen tuottaja ja yliopiston mediamaisteri-koulutusohjelmassa opiskeleva Anne Laurila törmäsi Tornion maihinnousuun kaupan kassalla, missä teki töitä opiskeluaikanaan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa.
"Siellä oli eräs asiakas, oikein ihastuttava vanha herrasmies, joka kertoi jotain tapahtuneesta. Se alkoi kiinnostaa minua valtavasti. Erään opiskelutoverini ukki oli myös osallistunut Tornion maihinnousuun. Suunnittelimme, että tekisimme aiheesta fiktioelokuvan, josta tulisi meidän kaikkien lopputyö. Mutta fiktioon eivät resurssimme lopulta riittäneet."
Aihe jäi kuitenkin elämään. Sitä esiteltiin myös Suomen elokuvasäätiön tuotantoneuvojana toimineelle Olli Soiniolle.
"Soinio sanoi pojille, että Lapin sota -elokuvia ja sota-aiheisia elokuvia on Suomessa nyt tehty tappiin asti, mutta dokumenttielokuva kuulostaa hyvältä ja sille voisi olla tilausta."
Vaikka vaaleanvihreää valoa oli näin näytetty elokuvasäätiön suunnalta, historiallisen dokumentin laajuus ja työläys hirvitti. Anne Laurilalta ja työryhmältä puuttui aikaa ja resursseja lähteä tekemään taustatutkimusta aiheesta.
Kunnes ohjaaja Jukka Rajalan tuntema rovaniemeläinen kirjailija Pekka Jaatinen kiinnostui aiheesta ja alkoi kirjoittaa siitä kirjaa.
Oikeat ihmiset ja tarinat
Anne Laurilan dokumentti-idea pääsi ensin mukaan Pohjoisen elokuva- ja mediakeskus POEMin dokumenttiprojekti POEMDocs-1:een.
"Pienellä POEMdocsin tutkimusrahalla saatoimme kuvata joitakin Tornion maihinnousun veteraaneja. Meillä on kymmenen veteraanin haastattelut tallella. Nyt olisi erittäin tärkeätä saada lisärahoitusta, että voisimme tehdä uusia haastatteluja. Fakta on se, että veteraaneja on vähenevässä määrin", korostaa Laurila.
Useiden ihmisten haastattelu on olennaista dokumentin moniäänisyyden ja uskottavuuden vuoksi.
"Pyrimme turvaamaan, että meillä on oikeat tarinat ja oikeat ihmiset kertomassa niitä. Rekonstruktio on kaikista huonoin vaihtoehto tai Jumalan ääni -kertoja, joka kertoo tapahtumat ja johdattelee katsojaa."
Projekti on suuri ja vaatii pitkää kypsyttelyä ja kehittelyä. Siksi EAVE tuli Anne Laurilalle kuin tilauksesta.
"Ateenan workshopissa sain kontaktin firmaan, joka omistaa suuren osan saksalaisten Suomessa kuvaamasta sotafilmimateriaalista. Torniosta on filmimateriaalia myös Suomen elokuva-arkistossa."
Oulussa ja Budapestissä Anne Laurila opettelee osana EAVE-koulutusta pitchaamaan eli esittelemään projektia rahoittajille vakuuttavasti ja houkuttelevasti.
"Tuotantoneuvojat sekä Suomen elokuvasäätiössä että Avekissa ovat vaihtuneet. Edessä on uusi hurmauskierros. Jos on 25-vuotias, se ei ole paras asia ansioluettelossa. Uskottavuuttaan on saanut todella vakuuttaa. Kun sitten olemme henkilökohtaisesti tavanneet, on yllätytty siitä, että minulla on järki päässä ja jalat maassa."
Absurdit ainekset
Tornion maihinnoususta on tarkoitus tehdä tunnin mittainen dokumenttielokuva. Ensimmäinen realistinen valmistumisvuosi voisi olla 2006.
"Emme ole tekemässä mitään sankaritarinaa vaan inhimillistä kertomusta. Haluamme elävän tarinan, jossa tulee esille se ristiriita, kuinka moni kyseenalaisti, oliko saksalaisten, entisten aseveljien, pettäminen oikein. Veteraanit eivät ole tästä hirveästi puhuneet. Mielestäni sekin on merkki siitä, että tapahtuma on jonkinlainen trauma", pohtii Anne Laurila.
"Tornion maihinnousu sai alkunsa Oulusta. Täältä lähdettiin meriteitse koli- eli hiililaivoilla Tornion Röyttän satamaan. Tornio oli tärkeä saksalaisten tukikohta. Ajateltiin, että kun tehdään yllätyshyökkäys, saksalainen säikähtää ja joutuu vetäytymään kohti pohjoista."
Laurilan mukaan kyseessä ei ollut mikään tyylikäs Normandian maihinnousu vaan salamyhkäinen ja epämääräinen tapahtuma. Neuvostoliitto edellytti, että Suomi sanoutui välittömästi irti liittolaisuudesta saksalaisten kanssa.
"Sotilasjohto oli tilanteesta hämmentynyt. Suomalaiset ja saksalaiset olivat erittäin hyviä ystäviä, ja sen takia päätettiin tehdä koko operaatio salassa. Edes Mannerheim ei tiennyt sen tarkkoja yksityiskohtia", Laurila kertoo taustoista.
Hänen mielestään tilanteessa oli erikoista sekin, että suomalainen siviiliväestö - torniolaiset - olivat operaation aikaan Torniossa. Jos heidät olisi evakuoitu Haaparantaan, silloin saksalaiset olisivat huomanneet, että jotain on tapahtumassa.
Laurila kokee absurdiksi suomalaisten käytöksen sotatilanteessa Torniossa.
"Saksalaisten jäljiltä Torniossa oli valtava varasto ruokaa, viinaa ja varusteita. Kun saksalaiset olivat vetäytyneet Tornion kaupungin ulkopuolelle, suomalaiset pitivät kaupungissa aika suuret festivaalit. He ryyppäsivät toista vuorokautta. Jos saksalaiset olivat tienneet tämän, niin Lapin sota olisi saattanut päättyä aivan eri tavalla."
Sunnuntaina tulessa
Oulun EAVE:ssa Anne Laurilan workshop-ryhmän johtaja on tanskalainen dokumenttituottaja Lise Lense-Møller.
"Ensi sunnuntaina käymme ryhmässä läpi tätä minun projektiani. Tilaisuudessa muut voivat antaa palautetta ja ideoita, siinä puhutaan esimerkiksi elokuvan nimestä ja laidasta laitaan pääasiallisesti siitä, kuinka saamme vietyä projektia eteenpäin."
Tämän lisäksi tulevat henkilökohtaiset tapaamiset dokumenttieksperttien Alan Fountainin ja Sylvia Stevensin kanssa.