Ranskan Kansalliskirjastosta on löytynyt vanha Tornion kartta, joka on samalla vanhimpia tunnettuja tarkasti mitattuja karttoja koko Pohjolassa.
Kartta on painettu Pariisissa Ranskan kuninkaan kirjapainossa 1742. Se esittää Tornion historiallista keskustaa, Suensaaren markkina- ja kirkkopaikkaa sekä Pirkkiön saarta, jossa sijaitsee Alatornion kirkko.
Kartan ovat vahvistaneet aidoksi ja ennen tuntemattomaksi muun muassa Tornionlaakson maakuntamuseon johtaja Henri Nordberg ja Alatornion historian kirjoittaja dosentti Heikki Rantatupa.
Ranskalaisesta näkökulmasta kartta ei tosin ole ollut kadoksissa, vaan omalla paikallaan Kansalliskirjaston hyllyssä kaikki nämä vuosisadat.
Reilu 500 asukasta
Tornion kartta on mitattu vuosina 1736-1737, jolloin Pierre Louis Moreau de Maupertuis´n johtama Ranskan tiedeakatemian retkikunta oleskeli Tornionlaaksossa mittaamassa maapallon muotoa.
Kartassa erottuu monia kiinnostavia yksityiskohtia Torniosta. Isonvihan tuhojen jälkeen tuhkasta nousseessa kaupungissa on noin 70 taloa ja kolme pääkatua. Asukasluvuksi on arvioitu 520 henkeä.
Karttaan on merkitty kirkkoja, pappila, maanteitä sekä 1630 perustettu Tornion koulu, joka oli Ruotsin valtakunnan pohjoisin. Siinä on myös tuulimyllyjä, ranta-aittoja, navettoja, peltoja, viljahaasioita sekä lasten pallokenttä ja vankila.
Kolme mahtavinta taloa ovat Länsi-Pohjanmaan rykmentin komentajan everstiluutnantti Carl Magnus Du Rietzin virkatalo Haapaniemi, Tornion pormestarin Petter Johan Pippingin kartano Närä sekä koulun rehtorin Juhana Wegeliuksen talo Kuusilahti eli Granvik. Wegelius muistetaan aikanaan paljon luetun kirkkopostillan kirjoittajana.
Lukemat täsmäävät
Löytyneen kartan tärkein asia ovat leveys- ja pituuspiirit, joiden lukemat pitävät edelleen paikkansa. Ne ovat silloisen maailman parhaan mittaustaidon voimannäyte.
Retkeläiset tajusivat itsekin tuloksensa maailmanhistoriallisen merkityksen. He ovat enteellisesti merkinneet karttaan Tornion kirkon viereen pystytettävän monumentin paikan itselleen.
Kartan pituuspiirit on laskettu Pariisin eikä Greenwichin meridiaanin mukaan. Greenwichin meridiaani tuli käyttöön vasta 1884.
Tornionlaaksossa tehty mittaus ennakoi osaltaan ranskalaisten 1799 käyttöön ottamaa metrijärjestelmää. Metri haluttiin määritellä noin maapallon ympärysmitan yhden neljäskymmenesmiljoonasosan suuruiseksi.
Tornion kartta on omistettu Ranskan meriministerille kreivi Maurepas´lle, joka järjesti tutkimusmatkan rahoituksen. Kartan vinjetissä on Maurepas-suvun vaakuna kotkineen.
Kolme eri karttaa
Maupertuis´n retkikunta teki Tornionlaaksosta kolme erilaista karttaa. Tornionlaakson yleiskartta sisältyy 1744 Pariisissa ja 1746 Amsterdamissa painettuun pappi Outhierin kirjaan. Sen olemassaolo on aina tiedetty.
Kuopiolainen harrastelijatutkija, edesmennyt yli-insinööri Juhani Sarkava löysi 1999 Ranskan kansalliskirjastosta kreivi Maurepas´lle omistetun Pellon kartan. Sarkavan löytämä kartta on painettu samana vuonna samassa kirjapainossa ja varustettu samalla vinjetillä kuin nyt löytynyt kartta.
Olisiko niin, että retkikunnan kaikki kartat ovat nyt löytyneet?
Kopio kartasta tullaan sijoittamaan Tornionlaakson maakuntamuseoon. Alkuperäinen kartta jää Pariisiin.
Kirjoittaja löysi kartan Ranskan Kansalliskirjastosta tänä syksynä.