Pääkirjoitus

Törkeä aikomus syyksi ran­gais­ta

Koulusurmat ja rahankuljetusryöstöt johtivat siihen, että törkeiden rikosten suunnittelu aiotaan muuttaa rangaistavaksi. Suunta on oikea, joskaan ei ongelmaton.

Törkeiden rikosten valmistelu on tarkoitus muuttaa rangaistavaksi Suomessa ensi vuoden alusta lukien.

Tällaisiin rikoksiin luetaan ainakin murhan, panttivangin ottamisen ja törkeän ryöstön suunnittelu.

Pohdinnan alla on vielä, laajennetaanko rikoksen valmistelusta rankaiseminen koskemaan myös lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia sekä järjestäytynyttä rikollisuutta ja törkeitä kiristyksiä.

Tavoitteena on etsiä keinoja ehkäistä ennalta pahimpien rikollisten aikomusten toteuttamista. Tavoite on hyvä ja kannatettava. Jos uuden lain ansiosta kyetään estämään edes joidenkin törkeiden rikosten toteutuminen, puolustaa se paikkansa.

Ajatus törkeiden rikosten suunnittelun kriminalisoinnista on ollut vireillä kauan. Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat vuosina 2007 ja 2008 sekä samoihin aikoihin sijoittuvat Liedon rahankuljetusauton ja Pyhäjärven pankkiautomaatin ryöstöt lisäsivät painetta kehittää lainsäädäntöä tähän suuntaan.

Tilanne on ollut nurinkurinen, sillä poliisi ei ole voinut tehdä mitään, vaikka se olisi ollut hajulla törkeistäkin rikollisista aikomuksista. Poliisi on voinut tarttua asiaan vasta siinä vaiheessa, kun aie on muuttunut teon yritykseksi.

Rikosten valmistelun rankaiseminen sisältyy Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan. Se, ettei pahoja aikomuksia ole aikaisemmin lailla kielletty, johtuu pitkälti niiden määrittelyyn liittyvistä vaikeuksista.

Suomessa rikosten valmistelu on tähän saakka johtanut rangaistuksiin ainoastaan kansainvälisten sopimusten perusteella. Tällöin kyseessä ovat voineet olla huumausainerikosten ja terroristisessa tarkoituksessa tehtävien tuhojen suunnittelu.

Rangaistusten ulottaminen aikomuksiin tulee aiheuttamaan vaikeita rajankäyntiongelmia sen suhteen, milloin kyseessä on vakava suunnitelma ja milloin vain hullu päähänpisto, jota ei tosiasiassa ole tarkoituskaan toteuttaa.

Lainsäätäjä on tietoinen määrittelypulmista, niinpä rikoksille määritellään tarkat tunnusmerkit.

Esimerkiksi murhan valmisteluksi luetaan se, jos henkilöllä on hallussaan ase tai muita välineitä, joita hänen otaksutaan käyttävän rikoksen tekoon. Panttivangin ottamisen aikomukseksi lasketaan puolestaan se, jos tekijä on varannut tilan, jonne hän aikoo vankinsa sulkea.

On selvää, ettei etukäteen kyetä tarkkaan määrittelemään jokaisen rikoksen tunnusmerkistöä. Niinpä lain tulkinta tulee jäämään pitkälti sen varaan, minkä linjan oikeuslaitos kussakin tapauksessa ottaa.

Eduskunnan lakivaliokunta antoi törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoinnista yksimielisen mietinnön tällä viikolla. Todennäköistä on, että laki astuu voimaan suunnitelulla tavalla ensi vuonna.

Törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoinnissa on kysymys lainsäädännön kannalta merkittävästä periaatteellisesta linjauksesta, joka antaa poliisille tärkeän lisätyökalun rikosten torjuntaan.