Mieskolmikko antautuu hymyyn Kokkola-Kajaani-tien läheisyydessä. Kolmikon jalkojen alla narskuva Lahnajärven soramurskepintainen metsätie saa laadustaan vilpittömän kiitoksen.
"Me saatiin hyvä tie", summaa kaikkien ajatukset Tauno Vähäsöyrinki, joka toimi tienparannushankkeen asiamiehenä.
Viime vuonna ei ollut näin. Tien kulutuspinta oli loppunut. Vesi jäi makaamaan tielle. Pohjakivet nousivat esille ja rummuttivat autojen pohjia.
Peruskorjaus muutti kaiken.
Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen metsätalousasiantuntija Pekka Kylmänen toivoo mahdollisimman monen tiekunnan seuraavan nivalalaisten esimerkkiä.
"Koko alueellamme valmistuu vuodessa 220 kilometriä metsäteiden parannuksia. Ihmiset ovat viime aikoina tiedostaneet mahdollisuuden paremmin, ja toistaiseksi rahaakin on jaettavana", Kylmänen muistuttaa.
Nivalassa ollaan - kiitos Metsäkeskuksen metsätalousesimies Juhani Sammalkankaan aktiivisuuden - ahkeria. Parannuksen alla tai suunnittelun piirissä on nelisenkymmentä metsätiekilometriä.
Viime talven lämmin sää sai metsätoimijat raapimaan päitään: miten hakea puut talvileimikoista, kun tiet eivät kestä?
Tien kunnostuksen ansiosta marjastajille ja sienestäjille avautuvat uudet apajat.
Hirvenpyytäjien jahtikausi onnistuu helpommin, kun ilman maastoautojakin voi taittaa matkaa.
"Pojillani on yli 40 hehtaaria metsämaata tien vaikutuspiirissä. On iso asia, kun hoitohommiin pääsee ihan viereen. Puukuljetukset ovat tuskien taivalta ilman kunnon tietä", Vähäsöyrinki tietää.
Lahnajärven metsätien peruskorjaus alkoi päätöksen teolla viime vuoden huhtikuussa. Pekka Kylmänen ei lakkaa ihmettelemästä, kuinka jouhevasti ja nopeasti Nivalassa toimittiin.
Tieosakkaita oli sentään 219 kappaletta. Vakinaisia asuintaloja löytyy 16.
"Tiekunnat ovat vaikeita hallinnoida, sillä jo kaksi ihmistä saattaa saada riidan aikaan", Kylmänen naurahtaa.
Vähäsöyringillä oli siis iso urakka kerätä tarvittavat valtakirjat.
Vain muutama soraääni kuului.
"Tie oli niin heikkokuntoinen, että jokainen huomasi kunnostustarpeen", asiamies summaa.
Pohjois-Pohjanmaalla metsätiestön merkitys korostuu, sillä alueen metsien kasvusta lähes puolet tapahtuu soilla.
Hakkuut painottuvat jatkossa niille.
"Suopätkillä olevat tiet ovat ongelmallisia - ja kalliita tehdä", Kylmänen toteaa.
Valtio teki Kylmäsen mukaan "hienon eleen", kun se suuntasi Oulun ja Kainuun alueen yksityisteiden parantamiselle yhteensä 2,1 miljoonaa euroa ylimääräistä rahaa.
Kunnostuksen avainsanat ovat kelirikkokausi ja puuhuolto.
Venäjän puutullit lisäävät kotimaista puutuotantopainetta vielä entisestään.
Lahnajärven metsätien kustannusarvio oli 190 000 euroa ja siten poikkeuksellisen matala. Soramurskeen ottopaikan sijainti oli suotuisa.
"Reilusti yli puolet kustannuksista kertyy näissä hankkeissa tien materiaalista", Juhani Sammalkangas laskee.
Tauno Vähäsöyringin maksettavaksi kertyi 900 euroa.
"En ole ollut summasta pahoillani", hän näkee.