Suomen armeija joutuu hallituksen linjausten mukaisesti säästökuurille, joka muljauttaa maan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa uuteen asentoon. Kulunein urheilutermein sanoin nyt tehdään historiaa.
Puolustusministeri Stefan Wallin (r.) vakuuttaa, että yleinen varusmiespalvelus säilyy. Mutta rakennetaanko puolustusvoimain ydin ammattiarmeijan varaan?
Muutos tiivistyy ilmavoimien käänteeseen, josta Suomessa ollaan ihmeellisen hiljaa. Wallin linjasi äskettäin, että Hornet-hävittäjien uusiminen on edessä kymmenen vuoden päästä. Horneteja on päivitetty itse asiassa jo pitkään, ja suuria kor-jausoperaatioita on tulossa ehkä piankin.
Puolustukseen tarkoitetut torjuntakoneet muutetaan hyökkäyskelpoisiksi hävittäjiksi lähivuosina.
Suomeen luotiin Gustaf Erik Magnussonin ja monen muun ilmailusta innostuneen upseerin johdolla 1930-luvulla erittäin taitava ja keskeisesti hävittäjätorjuntaan rakentuva ilmapuolustus, josta tuli myöhemmin sotien jälkeen YYA-kaudella ilmavoimien sekä koko Suomen puolustuspolitiikan ydinlinja.
Hävittäjätorjuntahan sopi tunnetusti suomalaismiesten sieluun ja silmään. Maailmanluokassa mittavat ilmavoitot toisen maailmansodan aikana paikantuvat Suomen ja Neuvostoliiton väliselle taivaalle.
Sotien jälkeen Suomen ilmavoimat kokeili monenlaisia koneita kunnes opit ja koneet haettiin 1960-luvulta lähtien Neuvostoliitosta Kirgisian aavikoilta. Siellä koulutettiin lentäjiä MiG-hävittäjiin. MiGit olivat sen ajan huippua, vaikka toki moni räsähti harjoituslennoilla alas suomalaispelloille.
Kun Neuvostoliitto romahti 1990-luvun alussa, Suomi irtaantui nopeasti länteen Euroopan unioniin.
Puolustushaaroista ilmavoimat pääsi kärkijoukkoihin. Esko Ahon hallitus teki vuonna 1992 päätöksen luopua venäläis-MiGeistä ja hankkia Nato-yhteensopivat Hornetit Yhdysvalloista.
Koneiden ohjekirjojen kieli muuttui venäjästä englanniksi. Englanti tuli myös komento-kieleksi.
Käytännössä siis Suomi on ollut ilmavoimien näkökulmasta Natossa jo 1990-luvun puolivälistä. Viimeiset yli 60:sta Hornetista saatiin Suomeen 2000-luvun taitteessa.
Suomalaislentäjät eivät ole lentäneet Horneteille sotaoperaatioihin ulkomaille?--?ainakaan vielä. Libyan kriisin yhteydessä meinattiin.
Suomi ajoi aktiivisesti pakotteita Muammar Gaddafin Libyaa vastaan. Suomen armeijan osallistuminen sotakoneilla operaatioon johti väittelyyn, jossa pääosaan nousivat nimenomaan Hornetit.
Silloinen puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) perusteli olla lähettämättä Hornet-hävittäjiä Libyaan hävittäjien käyttötarkoituksella.
"Meillä ilmavoimat ja Hornetit eivät ole valmiudessa siksi, että niiden tehtävä on rajattu kotimaan puolustamiseen. Emme osallistu niillä maan rajojen ulkopuoliseen toimintaan", Häkämies muotoili lehtihaastattelussa kun tilannetta verrattiin Ruotsin Jas-hävittäjiin.
Yhdysvaltain puolustusministeriöstä kantautui viime viikolla merkittävä uutinen. Pentagon ilmoitti kongressille, että se on valmis myymään Suomelle Hornet-hävittäjistä maahan laukaistavia risteilyohjuksia.
Suomi halusi niitä viisi vuotta sitten, mutta Yhdysvallat kieltäytyi myymästä. Tiettävästi myös Suomen ulkojohto ilmaisi vastahakoisuutensa.
Horneteja on jo vuosia tahdottu päivittää pelkistä torjuntahävittäjistä monitoimikoneiksi. Nyt siis siirrytään mahdollisesti uuteen vaiheeseen. Mutta miten maksimissaan 70 myynnissä olevaa ohjusta 185 miljoonan euron hinnalle istuu armeijan säästökuuriin?
Ja mitä asiasta tuumaavat presidenttiehdokkaat?