Kuusamon jätevesien järkevin purkupaikka on myös jatkossa Torankijärvi. Näin tulevaisuutta linjasi kaupunginhallitus maanantaina vesihuollon kehittämissuunnitelmaa käsitellessään.
Uuden puhdistamon kaupunginhallitus rakentaisi Koillis-Kyllästeen tontille, joka sijaitsee kaatopaikan läheisyydessä Oulu-Kuusamo -tien varrella. Torankijärveen jätevedet kierrätettäisiin Mäntyselässä olevan jälkivalutuskentän ja ilmastusaltaaksi otettavan Oravilammen kautta.
Kolmisen viikkoa sitten myös ympäristölautakunta päätti esittää valtuustolle jätevesien purkupaikaksi Torankijärveä. Lautakunta sijoittaisi kuitenkin myös puhdistamon nelisen kilometriä taajaman länsipuolella olevalle Mäntyselän alueelle.
Kaupunginhallitus päätyi ratkaisuunsa äänestyksen jälkeen, sillä sen ensimmäinen varapuheenjohtaja Hemmo Heiskanen (kesk.) esitti Koillis-Kyllästeen tontille tulevan puhdistamon jätevesien purkupaikaksi Maunujärveä.
Tämä Kuusamon vesi- ja energiaosuuskunnankin (Evo) ajama vaihtoehto meni nurin jäsenten niukan enemmistön asetuttua kaupunginjohtaja Timo Halosen pohjaesityksen taakse luvuin 7-5.
Kustannukset julki
Ennen kokousta Evo julkisti omat kustannuslaskelmansa kolmesta eri sijoituspaikkaehdotuksesta ja myös vesihuoltosuunnitelman laatinut konsultti esitti niistä tarkennetut laskelmansa.
Kaupunginhallitus ei kuitenkaan päätöstä tehdessään ilmoitetuista euromääristä juurikaan keskustellut. Koillis-Kylläste -nimellä tunnettu vaihtoehto nähtiin enemmistön keskuudessa viisaimmaksi lähinnä siksi, että sille luvan saamisen uskottiin olevan aikanaan kaikkein helpointa ja nopeinta.
Evon arvion mukaan Koillis-Kyllästeen rakennuskustannus olisi 1,75 miljoonaa euroa, vuotuiset energiakulut hieman vajaat satatuhatta euroa ja ylläpitokulut runsaat 43 000 euroa - kaikki suurin piirtein samaa luokkaa kuin Maunujärvi-vaihtoehdossa.
Ympäristölautakunnan esittämässä Mäntyselkä III B -ratkaisussa päästäisin Evonkin esille tuomien lukujen valossa selvästi halvimmalla.
Paikka puhdistettava
Koillis-Kyllästeen tontti on nimensä mukaisesti paikka, jossa on aikaisemmin käytetty kyllästysaineita puupylväiden suojauksissa. Kaupunginhallitus katsoikin, että seikka tulee ottaa vesihuoltosuunnitelmassa huomioon niin, että maaperän saastuneisuuden laajuus selvitetään ja alue puhdistetaan.
Lisäksi se päätti yksimielisesti, että läheisyydessä olevan kaatopaikan suotovedet tulisi myös ohjata tontille rakennettavaan puhdistamoon.
Kaupunginvaltuusto käsittelee Kuusamon vesihuoltosuunnitelman ja sen jätevesiratkaisut 25. helmikuuta pidettävässä kokouksessa. Jätevesikysymyksestä on ennakoitu tulevan sielläkin tiukka vääntö.
Valtuuston päätös ei sido juridisesti laitoksen rakentavaa Evoa, mutta perin outona pidettäisiin sitä, jos se ei ratkaisuun tyytyisi. Lupaprosessissa kaupungin kannanotolla tulee joka tapauksessa olemaan iso painoarvo.