Oulu
Toppilansaaren rakentaminen tuhoaa väistämättä osan alueen rikkaasta kasvillisuudesta. Etukäteen on kuitenkin tehty kaikki voitava, että mahdollisimman paljon alkuperäistä luontoa säilyisi. Suunnittelussakin tavoitteet ovat tavallista korkeammalla.
Juuri valmistuneessa Toppilansaaren viheralueita ja valaistusta koskevassa luonnoksessa nousevat esiin alueen merellisyys, satamahistoria ja merenrantaluonnolle tyypilliset piirteet.
Toppilansaaren luonto on myös tarkoitus saada jatkossa nykyistä useamman kaupunkilaisen ulottuville. Saaren kärkeen auringonlaskua ihailemaan pääsee tulevaisuudessa sujuvasti puistojen läpi kulkevia pyöräteitä, jotka johtavat sekä kaupunkiin että Nallikariin.
Arvokkaimmiksi määritellyt alueet kuten juuri saaren kärki jäävät rakentamatta. Jokaiselle korttelialueen sisälle jäävälle puistolle etsitään oma muotokielensä ja ne saavat tarkat ohjeet. Rakennetuimpia ovat pihat alueen keskeisimmissä kortteleissa. Tyyli muuttuu sitä luonnonmukaisemmaksi mitä kauemmas Toppilansalmen rannasta mennään.
Toppilansalmen ranta-alue on kuuluisa tulokaskasveistaan, jotka levisivät purjelaivojen painolastihiekan mukana. 1950-luvulla kasvisto köyhtyi maiden muokkauksen ja muun käytön myötä. Alue alkoi pikkuhiljaa vaikuttaa hoitamattomalta.
Alkuperäisen kasviston säilyttäminen on tärkeimpiä alueen viherrakentamisen tavoitteita ja se näkyy muun muassa rakentamista edeltävissä puhdistustöissä: likaantunutta maata ei kuljeteta pois ennen kuin kasvit ja niiden siemenet on saatu kerättyä talteen.
Kun puistojen rakentaminen alkaa, kasveja siirrellään alueen sisällä paikasta toiseen asemakaavaan sopivalla tavalla niin, että kaikki säilyvät. Yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan on määrä perustaa myös siemenpankki alueen kasvustosta.
Vasta valmistuneessa luonnoksessa yhdistellään erityyppisiä viheralueita ja julkisia tiloja. Harvinaiset kasvilajit huomioidaan.
Erityisasemassa on ollut valkovuokkolehto, jonka säilyttämistä asemakaavalla Oulun luonnonsuojeluyhdistyskin on kiitellyt.
Valkovuokkolehdon lisäksi jo kaavallisen erityiskohtelun ovat saaneet myös saaren keskustassa sijaitseva vanha männikkö, suojeltavien huviloiden pihapiirit ja mahdollisuuksien mukaan kortteleihin jäävät kookkaat maisemapuut ja puuryhmät. Kaikki rannat on varattu yleiseen käyttöön.
Yleisilmeestä, oleskelualueista, leikkipaikoista, liikenne- ja huoltoalueiden kasvillisuudesta, pinnoitteista ja kalusteista tulee omat ohjeensa. Paikalliset kasvilajit ovat etusijalla. Paikallisuutta suositaan materiaali- ja kalustevalinnoissakin.
Viherrakentamisessa hyödynnetään myös vesiaiheita. Sade- ja pintavedet käsitellään mahdollisuuksien mukaan luonnonmukaisesti lähellä niiden syntysijaa ja pyritään käyttämään hyödyksi alueen kastelussa.
Valaistukselle on varattu tärkeä osa Toppilansaaren persoonallisen ilmeen muodostumisessa. Kesälle ja talvelle kehitellään omat valaistuksensa ja taidekohteet, kuten lumi- ja jääveistokset huomioidaan. Vanhojen huviloiden julkisivuja tuodaan esiin erikoisvalaistuksella.
Toppilansalmen ranta-alueen, laitureiden sekä siltarakenteiden valaistuksen yleissuunnitelma laaditaan yhdessä silta- ja laiturirakenteiden suunnittelijan kanssa.
Suunnitelmaluonnos liittyy Oulun kaupungin käynnistämään projektiin Toppilansaaren ympäristörakentamisesta, joka puolestaan on osa maankäytön muutostilanteiden hallintaa koskevaa EU-hanketta.
Tietoja hyödynnetään paikallisten yritysten kanssa kehittämällä alueelle sopivia ympäristörakentamistuotteita. Painoa pannaan uusiin viherrakentamistekniikoihin ja niiden kehittämiseen.
Toppilansaaren viheralueiden ja valaistuksen yleissuunnittelija on SCC Viatek Oy. Suunnittelua ohjaa työryhmä, jossa ovat edustettuna teknisen keskuksen katu- ja viherpalvelut, asemakaavoitus, tontti- ja asumispalvelut, ympäristövirasto, Oulun vesi, rakennusvalvontavirasto sekä Suomen ympäristökeskus.
Toppilansaaren viheralueiden ja valaistuksen yleissuunnitelmaluonnosta esitellään yleisölle Kirkkotorin koulutuskeskuksessa, Asemakatu 5, ensi torstaina kello 18 - 20.