Oulu Toppilansaaren tulevan asuinalueen kasvuston säilyminen aiotaan turvata rakentamisen aikana. Saaressa kasvaa runsaasti harvinaisia ja uhanalaisia kasveja, joiden jatkuvuudesta pidetään huolta osin EU-rahoitteisella viherrakentamisen ohjelmalla.
Tällainen projekti on Suomessa harvinainen, mutta Keski-Euroopassa viherrakentamiselle on säädetty omat asetuksensa.
"Niittyalueita pyritään hoitamaan niin, että ne saadaan rakentamisen jälkeen kasvamaan jopa runsaammin kuin nyt", kertoo asuntotoimen päällikkö Kaija Puhakka Oulun kaupungin teknisestä keskuksesta.
"Kun puistorakentaminen alkaa, kasveja siirretään alueen sisällä paikasta toiseen asemakaavaan sopivalla tavalla niin, että kaikki säilyvät. Nyt odotamme, että asemakaava saadaan valmiiksi."
Siirtoistutustyön on määrä alkaa ensi kesänä. Tällä hetkellä Oulun yliopiston biologian laitos ottaa selvää viherrakentamisen ja siirtoistutuksen kokemuksista muissa maissa. Yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan on määrä perustaa myös siemenpankki alueen kasvustosta.
Rahaa aluekehitysrahastosta
Toppilansaaren viherrakentamisprojektin kokonaisbudjetti on 724 000 euroa. EU:n Tavoite 2 -ohjelmaan kuuluvaa, Euroopan aluekehitysrahaston rahaa sekä Suomen valtion rahoitusta tästä summasta on yli puolet eli 495 200 euroa.
Osan rahoituksesta kattaa useiden yhteistyökumppaneiden ilmainen työpanos. Näitä ovat muiden muassa Suomen Ympäristökeskus, Oulun yliopisto ja Tieliikelaitos.
Toppilansaaren kasvusto on monilta osin poikkeuksellinen Pohjois-Suomessa. Useiden muiden lajien joukosta löytyy valkovuokko, jota ei näin pohjoisessa juuri tavata.
"Toppilansaaren valkovuokkolehto on tärkeä. Valkovuokko ei ole uhanalainen, mutta niin laajaa populaatiota kuin Toppilansaaressa ei esiinny missään muualla näillä leveysasteilla", Puhakka kertoo.