"Kuvaus alkaa. Ääni - käy. Kamera - käy", kehottavat ohjaaja Karoliina Niemelä, kuvaaja Pirjo Lempeä ja äänittäjänä toimiva tuottaja Marjo Pekonen. Christian Mauchauffée alkaa kertoa, miten ja miksi tuli Ranskasta Suomeen ja päätyi Toppilan siiloon työntekijäksi.
Kyseessä on osuuskunta Warian Lukemattomia juttuja Meri-Toppilassa -hanke, johon kolmikko kuvaa alueella asuvia ja työskenteleviä. Kuvattavat kertovat elämästään, arjestaan ja historiastaan valitsemassaan kuvauspaikassa. Mauchauffée on valinnut paikaksi siilon, koska on työskennellyt siellä maaliskuusta lähtien.
Hän oli yksi kuuluisista elämäntapaintiaaneista, jotka leiriytyivät elokuussa 1991 Oulun Sanginjoelle ja häädettiin sittemmin maasta. Mies tuli kuitenkin vuonna 1998 takaisin Ouluun.
"Elämässäni on ollut paljon tapahtumia, ja ne voisivat kiinnostaa suomalaisia. Lisäksi tämä Siilo-projekti on mielenkiintoinen", pitkän työttömyyden jälkeen työllistynyt Mauchauffée perustelee.
Lukemattomia juttuja -dokumentin tarinoista muodostetaan kokonaisuus, joka näytetään syksyllä torinrannassa kaupunginteatterin seinään heijastettavalla jättinäytöllä. Lisäksi juttuja voi katsoa Oulun keskustan ubi-näytöiltä marras-joulukuussa.
"Niihin tulee uudenlainen katsojakokemus eli kartta. Nappia painamalla saa nähtäväkseen tietyn tarinan, jonka haluaa", Karoliina Niemelä kertoo.
Meri-Toppilan alue oli aikanaan vaurasta sellutehtaineen. Nyt kaupunginosa on Niemelän mukaan rikas muun muassa monikulttuurisuutensa takia.
Alueella on ollut maine Oulun levottomimpana alueena, mutta se ei pidä ryhmän mielestä enää paikkaansa. He sanovat, että nyt aluetta leimaavat yhteisöllisyys ja toisista välittäminen.
"Tapasimme paikallisessa baarissa maailman sydämellisimpiä ihmisiä, vaikka silläkin oli huono maine", Niemelä sanoo.
Lue lisää lauantain Kalevasta!