Top­pi­lan Pu­nai­sel­le Myl­lyl­le vuoden 2019 Ki­vi­ta­lo-pal­kin­to: "Ra­ken­nus on Oulun kau­pun­ki­ku­van kan­nal­ta tärkeä"

Asunto-osakeyhtiö Toppilan Punainen Myllyn toteuttajille on myönnetty vuoden 2019 Kestävä Kivitalo -palkinnon.

Myllyn ensimmäinen osa valmistui 1924 Vaasan Höyrymylly Oy:n tilaamana. Myllyä on vuosien saatossa laajennettu neljä kertaa. Teollinen toiminta myllyssä loppui vasta 1990-luvun alussa, jolloin se jäi tyhjilleen. Asuintaloksi se muutettiin vuonna 2018.
Myllyn ensimmäinen osa valmistui 1924 Vaasan Höyrymylly Oy:n tilaamana. Myllyä on vuosien saatossa laajennettu neljä kertaa. Teollinen toiminta myllyssä loppui vasta 1990-luvun alussa, jolloin se jäi tyhjilleen. Asuintaloksi se muutettiin vuonna 2018.
Kuva: Veikko Sarkkinen

Asunto-osakeyhtiö Toppilan Punaisen Myllyn toteuttajille on myönnetty vuoden 2019 Kestävä Kivitalo -palkinto. 

Palkinto myönnetään yrityksille ja yhteisöille, jotka ovat osallistuneet laadukkaasti tiilestä ja betonista paikalla rakennettujen rakennusten toteutukseen.

Palkinnon saivat oululaiset yritykset Rakennusteho, Arkkitehtitoimisto Veli Karjalainen Oy, Insinööritoimisto Putkonen Oy sekä Pohjois-Pohjanmaan museo.

– Rakennuksen suunnittelijat ja rakentaja ovat onnistuneet paikalla rakentamisen keinoin luomaan lopputuloksen, jossa rakennuksen muotokielessä yhdistyvät omaleimaisella tavalla sekä alueen historia että moderni kerrostalorakentaminen, Kestävä Kivitalo -ryhmän puheenjohtaja Pentti Lumme toteaa tiedotteessa.

Myllyn toinen pääty tuettiin ja jätettiin paikalleen. Muuten koko rakennus purettiin. Julkisivuista ja toisesta päädystä otettiin hyväkuntoiset tiilet talteen ja niistä muurattiin toinen pääty uudelleen mallin mukaisesti. Uusi rakennus on toteutettu vanhojen päätyjen väliin.

Rakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on ajateltu historiallisen perinnön säilyttämistä, pitkää elinkaarta, asumisviihtyvyyttä ja rakennuksen elinkaaren aikaisia käyttökustannuksia. Kohteen julkisivut ovat puhtaaksimuurattua, osin rapattua ja osin kierrätettyä tiiltä ja rungon välipohjarakenteet on tehty betonista paikalla valaen.

– Myllyrakennus on Oulun kaupunkikuvan kannalta tärkeä. Sen muuttamista asunnoiksi pohdittiin ensimmäisiä kertoja jo parikymmentä vuotta sitten, mutta tuloksetta. Onneksi se vihdoin toteutui, Pohjois-Pohjanmaan museon korjausarkkitehti Raimo Tikka kertoo tiedotteessa.

Ilmoita asiavirheestä