Toppilan möljällä ovat asiat hyvin ja huonosti. Suuri yleisö on löytänyt kansankulttuurin. Toisaalta maanvuokra-aika umpeutuu 2009 lopussa, johon mennessä kaikki pitää rahdata Toppilansalmen rannalta muualle.
Meri-Oulun kulttuuriseuran hallituksella ei ole aavistustakaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Puheenjohtaja Jarkko Marttila sanoo, että yhdistyksellä ja kansalaisilla on sama huoli: "Mitä nyt?"
"Tietoa tulevasta on äärimmäisen vähän. Jos muuta ei ilmene, joudumme panemaan toiminnalle ensi kesän jälkeen pisteen."
Meri-Oulu toivoo maanvuokra-aikaan jatkoa. "Viime kesänä möljällä oli 53 000 kävijää. Möljä on Oulun toiseksi suurin kulttuuripalvelujen tuottaja heti kaupunginteatterin yli 70 000 kävijän jälkeen. Päättäjien pitäisi päättää, mitä tehdään. Meidän mielestä möljälle on vaikea löytää korvaavaa paikkaa", Marttila miettii.
Asemakaavapäällikkö Matti Karhula sanoo peruslähtökohdan olevan, että Meri-Oulu on tilapäisesti möljällä. "Kaikki tietävät vuokra-ajan umpeutuvan. Mitä tapahtuu 2009 jälkeen, siitä ei ole tekninen lautakunta tehnyt vielä päätöksiä."
Myös vs. kaupungingeodeetti Eero Keski-oja pitää kiinni vuokrasopimuksesta.
"Asiasta käydään keskusteluja. Vielä pidetään kiinni asemakaavasta ja sen toteutuksesta. Toppilansaari etenee vaiheittain. Se on kiinnostava. Tontteja ei kuitenkaan ole laitettu sieltä hakuun."
Meri-Oulun hallituksessa lasketaan, että maailmantalouden myllerrys saattaa tarjota toiminnalle jatkoaikaa nykyisellä paikalla.
"Tilanne on yllättäen muuttunut. Notkahdus oli odotettavissa, mutta nopeus ja rajuus olivat yllätys. Lähtöä on perusteltu sillä, että rakentaminen painaa päälle. Nyt rakentajilla on jarrut päällä. Se voi avata möljälle mahdollisuuden", pohtii kulttuuriseuran hallituksen Raimo Jaara.
Karhulan mukaan rakentamisen hidastuneet suhdanteet näkyvät Oulun reunoilla, eivät Toppilansaaren kaltaisilla arvopaikoilla.
Seuran toiminnanjohtaja Hannu Sarni kertoo möljän niputetun samaan Hupisaarten kesäteatterin, Qstockin ja Elojazzien kanssa. "Marraskuussa aloittaa työryhmä, jossa pohditaan korvaavia vaihtoehtoja nykyisille toimintapaikoille. Meillä on tilatarve, mutta suuriin investointeihin ei ole vara. Paras olisi olla paikoillaan."
"Möljä on yleisön tavoitettavissa. Meitä ei koeta ympäristössä häiriöksi. Tänne pääsee jopa raide- ja vesiliikenteellä!" Sarni kertoo.
Vuodesta 1999 toimineelle möljälle on löytynyt kunnon konsepti kesiin. Meri-Oulun kulttuuriseura keskittyy rakenteisiin ja niiden pyörittämiseen. Konserttien ja kesäteatterinäytäntöjen järjestelyistä vastaavat taiteilijat ja heidän agenttinsa.
Kulttuuriseuran hallituksen Osmo Hekkala sanoo oman tuotannon olevan mennyttä aikaa.
Viime kesänä taiteilijoita ja ohjelmantekijöitä laskettiin olleen 558, kun kulttuuriseuran puolelta toimihenkilöitä oli vastaamassa lipunmyynnistä, järjestyksestä, siivouksesta ja tarjoilusta 120 palkattua tai vapaaehtoista.
Kulttuuriseuran hallituksessa talkooväkeä edustava Jukka Kärki laskee möljän rakenteisiin menneen noin 500 000 euroa. "Jonkin firman tekemänä menot olisivat varmasti kymmenkertaiset. Möljällä on Suomen suurin kesäteatterikatsomo. Katettuja istumapaikkoja on 2 672."