Toppilan lukiossa odotetaan tämän iltaista opetuslautakunnan kokousta erityisen jännittyneenä. Jälleen kerran on byrokratia pahan kerran nostamassa verenpaineita ja sotkemassa koulun työrauhaa.
Opetuslautakunta käsittelee kokouksessaan opetustoimen talous- ja toimintasuunnitelmaa vuosille 2004-2006. Siihen on sisällytetty 15 rivin maininta Toppilansaaren tulevista koulujärjestelyistä, joihin oma korttelikoulu ei enää näytä kuuluvan. Asiasta on odotettavissa ainakin opetuslautakunnan jäsenen Lyly Rajalan (sit.) päinvastainen esitys.
Opetustoimen suunnitelmissa uuden asuinalueen peruskoululaiset aiotaan sijoittaa Merituulen ja Toppilan kouluihin. Toppilan lukion pitäisi häipyä alta pois Kuusiluotoon.
Toppilassa ratkaisussa ei nähdä mitään mieltä. "Eikö nämä tilat vastikään remontoitu juuri meitä, lukiolaisia varten", ihmettelevät lukion toisluokkalaiset Hanna Päiveröinen ja Essi Rönkkö.
Päiveröisen ja Rönkön lisäksi kuvataidesiiven ryhmätyöluokassa on koolla kuusi muutakin lukiolaistyttöä. Heistä melkein jokainen tuli Toppilaan sen vankan kuvataidepainotteisuuden ansiosta. Eniten kursseja hamstraa Tiia Savuoja, joka aikoo suorittaa 16 kuvataidekurssia lukion aikana. Niihin kuuluu myös seinämaalausprojekti lämpövoimalan kanssa.
Toinen tärkeä syy Toppilaan tuloon on koulun läheisyys: näistä kahdeksasta tytöstä esimerkiksi vain yksi asuu kauempana, hänkin Rajakylässä.
Nuoret tietävät, ettei mahdollinen muuttorumba juuri heitä suoranaisesti koskisi, mutta ei se silti estä asiaa ihmettelemästä. Kotonakin siitä on ollut puhetta, eikä lukion poisriuhtaisua Toppilasta hyvällä katsota.
Kuvataidetta ja kemiaa
Kuvataidepainotteisen lukion uudet tilat ovat olleet piristysruiske Toppilan ennestäänkin ansiokkaaseen taideopetukseen. Se on paljon muutakin kuin piirtämistä ja maalaamista.
Toppilassa kuvataide on tunkeutunut myös muihin oppiaineisiin (jopa kemiaan!) ja tästä työskentelystä on tuotettu materiaalia näyttelyihin.
Lukion rehtori Veikko Ervasti esittelee upeita, "kaupungin parhaita", kuvataidetiloja: varsinaisen kuvataideluokan lisäksi on ryhmätyötilaa, monenlaisia varastoja, näyttelyauloja, märkätiloja. "Nämäkö nyt pitäisi pilkkoa väliseinillä luokkahuoneiksi", ihmettelee Ervasti.
Ja ihmettelee vielä kerran sitäkin, mikseivät koulusuunnittelijat visioitaan pyöritellessään ole kertaakaan vaivautuneet paikan päälle katsomaan, minkälaiset tilat lukiolla Toppilassa oikein on.
Vuosi sitten valmistuneessa remontissa koulu komistui muutenkin: jokaiseen luokkaan saatiin televisio, tietokone sekä uudet pulpetit. Lukio sai oman laboratorioluokan, ja koulun kirjasto on saatu taas entiselle paikalleen.
Opettajien työtiloja koululla on myös lisätty. Viihtyisyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota, mikä näkyy muun muassa aulatiloissa ja koulun pihalla.
Ervasti muistuttaa myös, ettei peruskoulu tarvitse kuvataidetiloja samalla tavalla kuin kuvataidepainotteinen lukio, koska uusin opetussuunnitelma vain vähentää peruskoulun entisestäänkin suppeaa kuvataideopetusta.
"Ja lukiota varten ei Kuusiluodon arvokkaaseen suojelurakennukseen millään ilveellä pystytä järjestämään yhtä hyviä tiloja. Kuusiluodolla on jo sitä paitsi oma erikoisalansa eli ilmaisutaito."