Niin kauan kun Oulun matkakeskuksen rakennusurakan aloitus on näkemättä, on mahdollista keskustella asema-alueella uudisrakentamisen alle jäävistä vanhoista taloista. Niihinhän kuuluu kymmenkunta rakennusta, varhaisimmat 1800-luvulta. Alueella on myös punatiilinen asuin- ja toimistorakennus sekä sodanaikainen sirpalesuojattu vara-asema, sympaattinen Kivikukko. Suojeltuja alueen taloista ovat vain nykyinen asemarakennus ja sen viereinen entinen asemaravintola.
Tuore avaus keskusteluun talojen kohtalosta kuultiin Toppilan suunnasta, jonka vanhan aseman ympäristöön kaksi yrittäjää olisi valmis siirtämään ainakin osan keskustan asema-alueen vanhoista taloista. Näistä osasista olisi kaikesta päätellen luotavissa kiinnostava ja viihtyisä historiaa henkivä miljöö uuden kerrostaloalueen kupeeseen.
Idea ei ole hassumpi. Oulua ei tunneta vanhan rakennuskannan säilyttäjänä. Päinvastoin nurin on pantu kohteita ja alueita, joita nyt tultaisiin kauempaakin ihailemaan. Aseman seudun taloista kaikki eivät ole helmiä tai historiallisia harvinaisuuksia, mutta jos niistä arvokkaimmille kyetään löytämään uusi luonteva sijoituspaikka, mahdollisuus toivottavasti otetaan vakavasti.
Aseman seudun talojen siirto Toppilan aseman tuntumaan olisi vähemmän keinotekoista kuin monen muun vanhan miljöön kokoaminen muualta tuoduista palasista. Nyt uusi kokonaisuus luotaisiin aidoista asema-alueen osasista.
On selvää, että rakennusten mahdollinen myynti Toppilan aseman tuntumaan pitää hoitaa pykälien, ennen kaikkea kilpailulainsäädännön mukaan. Jos se ei nouse esteeksi, tuloksena on parhaassa tapauksessa pieni keidas oululaisten iloksi.