Toppila ei mah­tui­si Kuu­si­luo­toon

Kuusiluodon ja Toppilan lukioiden yhdistämistä on esitetty yhdeksi ratkaisuksi kaupungin tuleviin koulupulmiin. Koulusuunnittelijoiden visioissa kaupunki säästyisi silloin rakentamasta Toppilansaareen omaa koulua, kun lapset voisivat mennä tyhjäksi jäävän Toppilan lukion tiloihin.

Vasta remontoitu. Toppilan lukion remontti valmistui vuosi sitten. Koulu sai ajanmukaiset, omiin tarpeisiinsa suunnitellut tilat.
Vasta remontoitu. Toppilan lukion remontti valmistui vuosi sitten. Koulu sai ajanmukaiset, omiin tarpeisiinsa suunnitellut tilat.
Kuva: Arkisto


Oulu
Kuusiluodon ja Toppilan lukioiden yhdistämistä on esitetty yhdeksi ratkaisuksi kaupungin tuleviin koulupulmiin. Koulusuunnittelijoiden visioissa kaupunki säästyisi silloin rakentamasta Toppilansaareen omaa koulua, kun lapset voisivat mennä tyhjäksi jäävän Toppilan lukion tiloihin.

Kummankin lukion rehtorit hämmästelevät esitystä. Jo yksinkertaisen laskuopin mukaan järjestely olisi mahdoton, eikä se muutenkaan sovi nyt vireillä oleviin suunnitelmiin. Toppilan lukio on lisäksi juuri remontoitu ja se on saanut uudet, lukion tarpeisiin suunnitellut kuvaamataidon tilat.

Kun Kuusiluodon koulusta siirtyy yläaste Kaakkuriin, koulu pannaan remonttiin, jonka jälkeen sinne mahtuu arvioiden mukaan korkeintaan 550 oppilasta. Toppilassa on oppilaita jo nyt 290 ja Kuusiluodossa 350 eli yhteensä 640.

Lisäksi Kuusiluodon lukio on tehnyt sopimuksen ammatillisen opetuksen kanssa yhteistyöstä, joka tuo kouluun 150 oppilasta lisää. Kuusiluodon lukion rehtori Juha Valtakorpi ihmettelee, mihin nämä oppilaat pantaisiin ja tungettaisiinko Toppilan ylijäämä muihin lukioihin, jotka jo nyt pullistelevat oppilaita.

Samaa kysyy Toppilan koulun rehtori Veikko Ervasti.

"Kaupungin lukioihin on 10 vuoden aikana tullut yli tuhat oppilasta lisää, mutta uusia tiloja ei käytännöllisesti katsoen ole saatu lainkaan. Luokkakokoja on jouduttu koko ajan kasvattamaan."

Ervastia, vihreiden kaupunginvaltuutettua, kaupungin poukkoileva koulupolitiikka ärsyttää.

Kun asia edellisen kerran oli esillä, ajatus jonkinlaisen kulttuurilukion muodostamisesta tuntui Ervastistakin houkuttelevalta - onhan Kuusiluoto painottunut ilmaisutaitoon ja Toppila kuvataiteisiin. Silloin hanke kariutui siihen, ettei Kuusiluodossa ollut tarpeeksi tilaa. Toppila sai remonttinsa ja siellä on nyt kaupungin ajanmukaisimmat kuvaamataidon luokat.

Kaupungin alkuperäisten suunnitelmien mukaan Kuusiluodosta pitäisi tulla keskuslukio, joka nappaisi muiden lukioiden oppilasmäärien kasvun. Sekä Ervastin että Valtakorven mielestä tästä kannattaisi edelleen pitää kiinni.

Kuusiluodon koulun remontti on kaupungin investointiohjelmassa merkitty vuosille 2005 ja 2006. Sitä ennen Kuusiluodon yläaste siirtyy Kaakkurin uuteen kouluun.



Ratkaisut esillä elokuussa


Kouluratkaisut ovat todennäköisesti esillä opetuslautakunnassa jo elokuun 6. päivän kokouksessa. Suunnittelija Rami Tuominen opetusvirastosta huomauttaa, että Toppilansaaren oma korttelikoulu on edelleen kuvioissa mukana.

Opetustoimi on kuitenkin saanut ohjeen hillitä investointien kasvua, joten myös muita ratkaisuja pyritään löytämään.

Tasapainoilu on hankalaa, kun vanhoja koulujakin pitäisi korjata. Peruskorjausta kaivattaisiin Myllytullin ala-asteella ja Pateniemen koulussa. Uudisrakennuksia on suunniteltu muun muassa Kuivasrantaan, Metsokankaalle ja Toppilansaareen.

"Kaikkia ratkaisuja pitää harkita ja miettiä kokonaisuutena." Mahdollisesti Toppilan ja Tuiran muutkin koulut - Merituuli, Koskela ja Tuira - otetaan harkintaan mukaan ja tehdään selvitys, miten Toppilansaaren kouluasiat voitaisiin hoitaa jo olemassa olevilla kouluilla. "Yksi varteenotettava mahdollisuus on Toppilan koulu. Tämä edellyttää Kuusiluodon ja Toppilan lukioiden yhdistämistä."

Toppilansaaren kaavoituksen ohessa työskennellyt asukastestiryhmä toivoi uuden asuntoalueen edistävän yhteisöllisyyttä ja eri ikäisten asukkaiden luontevaa kanssakäymistä.

Yksi kantava ajatus oli tori alueen keskuksena ja sinne suunniteltu koulu ja päiväkoti.



Koulu palvelisi
muitakin


Asukastestiryhmään kuulunut tutkija Juha Siitonen pitää suurena vahinkona, jos omaa koulua ei tulekaan. "Kyllähän 3 000 asukkaan alue koulun tarvitsee."

Koulu pitäisi vielä suunnitella siten, että se olisi myös muiden kuin koululaisten käytössä. "Koulua voitaisiin käyttää koko Toppilansaaren väestön yhteishengen luomiseen ja hyvinvointia edistäviin asioihin, jos se vaan organisoidaan hyvin."

Ilmoita asiavirheestä