Kansanedustaja Tony Halme on tehnyt elämänsä toistaiseksi näyttävimmän julkisuusteon makaamalla kolme viikkoa sairaalassa. Hän on keikkunut harva se päivä iltapäivälehtien lööpeissä ja sivuilla. Myös tiedotusvälineet, joiden myyntiä ei lasketa päivittäin, ovat pitäneet häntä esillä ja raportoineet uskollisesti hänen terveydentilansa edistymisestä.
Halmeelle omistettu palstatila sekä radio- ja tv-aika on vaikuttava. Hänestä on tullut niin sanottu kestoskuuppi ja tämän kesän "Ruokolahden leijona". Hänestä on saanut väännettyä juttua, vaikkei mitään uutta ole tapahtunut. Uutiseksi on riittänyt, ettei sairaalalla tai poliisilla ole ollut mitään uutta kerrottavaa Halmeesta.
Tony Halmeen myyntiarvo on kova päätellen siitä, että Iltalehti on nostanut lööppiaiheekseen jopa hänelle välitetyt paranemistoivotukset ja yleiset myötätunnon osoitukset. Jykeväraaminen Halme kiinnosti ihmisiä myös "pelkkänä" urheilijana ja erikoisena persoonana. Silloin kuitenkin julkisuus kohdistui hänen yleensä piikkeinä ja vain, kun hän teki jotakin kiinnostavaa.
Poliittinen aspekti, kansanedustajuus ja mahdollinen presidenttiehdokkuus, nostivat Halmeen julkisuusarvon toiseen potenssiin. Sitten seurasivat uudet draaman ainekset: omituinen ampumavälikohtaus, sairaalamatka, kooma, lykätyt kuulustelut sekä hidas paluu takaisin elävien kirjoihin. Halmeen julkisuusarvo oli taattu.
Hänestä on kehittynyt mediapersoona, josta ei pysty enää sanomaan, mikä hänessä on totta ja mikä tarua, ja miksi hän on otsikkokamaa. Ainoa järkeenkäypä selitys on se, että hän on Tony Halme, jonka lähes kaikki tuntevat tai tunnistavat.
Nyt on kuitenkin käynyt nololla tavalla ilmi, ettei kukaan ulkopuolinen tainnut tietää Halmeesta juuri mitään muuta kuin sen, mitä hän halusi kertoa. Kaikki kolmen viime viikon aikana Halmeesta julkisuuteen putkahtaneet uudet tiedonmuruset ovat olleet järkytys monille. Aika näyttää, onko Halmeen julkisuuskuva ollut täysi kupla.
Halmeelle sairaala-ajan nostattama sympatia-aalto on kuin taivaan lahja. Hän ei nimittäin esiinny enää julkisuuden valokeilassa eduskunnan jäsenenä, jota poliisi haluaa kuulustella rikoksesta epäiltynä, vaan julkkisedustajaparkana, joka on taistellut jo kolme viikkoa urhoollisesti elämästään. Alkuperäinen paheksunta mahdollisen ampuma-aserikoksen sekä lääkkeiden ja hormonien väärinkäytön takia on vaihtunut säälin ja osanoton tunteisiin. Roisto-Halme on väistynyt taka-alalle lööpeissä ja otsikoissa. Tilalle on nostettu sankari-Halme.
Myötätunto Halmetta kohtaan on perusteltua ja kaunista, mutta sen keskellä ei saisi unohtaa, että Halme on kansanedustaja, jonka palkka maksetaan verovaroista ja jonka käytökseen kohdistuvat kovat moraaliset odotukset. Poliisi on odottanut jo kolme viikkoa Halmeen toipumista päästäkseen kuulustelemaan häntä taannoisen yön järkyttävistä tapahtumista.
Halme ei kuitenkaan ole tilivelvollinen vain lain edessä. Perustuslain mukaan kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti. Vaikka pykälä koskee ennen muuta eduskuntatyötä, lainsäätäjältä odotetaan asemansa mukaista käytöstä myös talon ulkopuolella. Heti, kun terveydentila sen sallii, Halmeen kuuluu antaa teoistaan julkinen selvitys Suomen kansalle.