Kalajoen Rahjan Lepäsin saaren kalastajamökkien tulevaisuudesta on kehkeytynyt kiista Metsähallituksen ja mökkien omistajien välille.
Metsähallitus ilmoitti alkuvuodesta ryhtyvänsä perimään vuokraa sen mailla sijaitsevista mökeistä. Vuokraa peritään takautuvasti vuoden 1998 alusta lukien yhteensä 1150 euroa ja tämän jälkeen noin 250 euroa vuodessa.
Mökkiläisten tulee allekirjoittaa vuokrasopimukset elokuun loppuun mennessä tai purkaa omistamansa rakennukset viimeistään ensi helmikuussa.
Jos vuokraa ei makseta eikä rakennusta aiota purkaa, Metsähallitus aloittaa häätöprosessin.
1900-luvun alkupuolella rakennettujen mökkien omistajat vetoavat rakennusten ylimuistoiseen nautintaoikeuteen.
1950-luvulla pystytettyjen mökkien osalta tukeudutaan sopimukseen, jolla mökkien on annettu olla saarella ilmaiseksi. Monet mökeistä kulkevat perintöinä suvuissa, ja ne on rakennettu jo ennen metsähallituksen perustamista.
Oululainen varatuomari Osmo Rahja kuuluu niiden mökkiläisten joukkoon, jotka eivät aio antaa periksi. Hän on valmis menemään asiasta vaikka käräjille, sillä valtiolla ei hänen mukaansa ole oikeutta yksipuolisesti kumota lain tunnustamaa ylimuistoista nautintaoikeutta.
Vuokraa perustellaan oikeudenmukaisuudella
"Mökit ovat olleet iän päivää valtion maalla, mutta tähän asti niistä ei ole peritty vuokraa. Nyt sitä vaaditaan, vaikka mitään virallista toimeenpanopäätöstä ei ole edes esitetty. Tämä ei ole niinkään raha, vaan periaatekysymys. Että millä tavalla tällaisia voidaan panna käytäntöön ja mitkä ovat kansalaisen oikeudet", pappansa Juho Rahjan perikuntaa edustava ylivieskalainen Antti Rahja kysyy.
Metsähallituksen aluejohtaja Tapio Kytövuori ihmettelee, miksi valtion pitäisi ylläpitää joidenkin mökkitontteja. Ilmaiset tontit eivät hänen mielestään kuuluu nykyiseen yhteiskuntaan, jossa kaikkien kansalaisten on tasapuolisesti osallistuttava kustannuksiin.
"Vuokraa peritään itse kultakin. Jollakin yhteiskunnan palvelut on maksettava. Onko se sitten tasapuolista, jos veronmaksajat kustantavat toisten mökkitontit", Kytövuori kysyy.
Lepäsin saaressa olevat mökit ovat pieniä, kaksikymmentä neliötä ja hieman sen yli. Osa mökkiläisistä alkoi maksaa vuokraa jo viitisen vuotta sitten, kun Metsähallitus asian viimeksi otti esille. Nykyinen kiista koskee vajaata kymmentä kalastusmajaa.
Asiasta valmiita vaikka käräjöimään
Osmo Rahja uskoo, että vuokranperimisen taustalla on voittoja tavoittelevan Metsähallituksen Laatumaa -osaston rahanahneus. Hän pitää vuokran takautuvasti perimistä hyvin kyseenalaisena käytäntönä.
"Asiasta on neuvoteltu vuosikausia. Jos asiaa venytetään ja venytetään, niin koko ajanhan siinä joku tienaa rahaa", Kytövuori puolustaa takaisinperintää.
Antti ja Osmo Rahja ihmettelevät, onko Metsähallituksen tavoitteena hävittää ainakin 100 vuotta vanha saaristolaiskulttuuri muutaman tuhannen euron tähden.
"Lomailumielessä mökillä ei ole niinkään merkitystä, mutta perinteiden säilyttämisen kannalta se on valtavan tärkeä. Mökit kuuluvat sinne. Koko kari olisi paljon karumpi ja aivan eri luontoinen ilman niitä. Sitä paitsi mökkejä on vain muutamassa saaressa, että sellaista tarvetta niiden purkamiselle ei ole, että saaret olisi rakennettu täyteen", Antti Rahja pohtii.
Kytövuori suhtautuu asiaan rauhallisesti. Aika näyttää, millaiseen tulokseen vuokrakiistassa päädytään.
"Asiasta on neuvoteltu ja neuvoteltu. Saa nähdä, kuinka kauan sitä vielä pitää jatkaa."