Tontit löy­ty­vät sa­tel­lii­til­la

Satelliitin kautta ei sentään katkaista puita, mutta muuten GPS-paikannin on tärkeä, kun Haukiputaan Haapakankaan kaava-alueella parturoidaan puita. Toisin kuin aikaisemmin, puut korjataan ennen kuin tontit ja tiet on paalutettu maastoon. Kiitos paikkatietojärjestelmän tiet, tontit ja puistot voidaan määritellä metsässä muutaman metrin tarkkuudella.

Tyytyväisiä. Haukiputaan maankäyttöinsinööri Markku Uusimaa (vas.) ja ulkoalueiden esimies Pasi Haapakangas ovat tyytyväisiä puunkorjaukseen.
Tyytyväisiä. Haukiputaan maankäyttöinsinööri Markku Uusimaa (vas.) ja ulkoalueiden esimies Pasi Haapakangas ovat tyytyväisiä puunkorjaukseen.
Kuva: Risto Rasila

Satelliitin kautta ei sentään katkaista puita, mutta muuten GPS-paikannin on tärkeä, kun Haukiputaan Haapakankaan kaava-alueella parturoidaan puita.

Toisin kuin aikaisemmin, puut korjataan ennen kuin tontit ja tiet on paalutettu maastoon. Kiitos paikkatietojärjestelmän tiet, tontit ja puistot voidaan määritellä metsässä muutaman metrin tarkkuudella.

Hankala ja paljon työtä vaativa tonttien ja teiden paaluttaminen siirtyy. Kun liiat puut on hakattu pois, työ luistaa paljon paremmin. "Säästämme tällä mittamiesten työtä viikkotolkulla", kunnan ulkoalueiden esimies Pasi Haapakangas kertoo.

Metsäurakoitsijalle on annettu tarkat ohjeet siitä, miten tontti- ja puistoalueiden puut hakataan. Tonteilta puut otetaan raskaalla kädellä, mutta etenkin puistoalueilla halutaan säilyttää monenlaisia ja -ikäisiä puita.



Tietoja voidaan käyttää hyödyksi myöhemmin


Aikaisemman kokemuksen mukaan tontinomistajat säästävät liikaa mäntyjä, ja joutuvat hakkaamaan niitä jälkikäteen. Se on hankalaa, ja maasto on sekaisin pitkän aikaa. Nyt kaikki puut kerätään samalla kertaa.

"Jos jokainen tontinomistaja vastaisi tonttinsa raikkoamisesta, esimerkiksi hakettamien olisi hankalaa ja risut jäisivät helposti lojumaan tonteille", Haapakangas sanoo. Lisäksi urakoitsijoita, hakettajia ja hakkeen käyttäjiä eivät kiinnosta pienet määrät.

"GPS-laitteeseen jäävät tiedot esimerkiksi puistoalueista. Voimme tutkia vaikka viiden vuoden päästä, millaisia toimenpiteitä yleiset alueet silloin vaativat", hakkuusuunnitelmaa valmistellut metsänhoitoesimies Heikki Aarnipuro Tornator Oy:stä sanoo.

Haapakankaalla siistitään kunnalle jäävien tie- ja puistoalueiden lisäksi myös tontit. "Tällöin kiinnitetään erityistä huomiota oikeiden puiden valintaan. Tämä tekee tonteista entistä haluttavampia", Pasi Haapakangas uskoo.



Taloja alkaa nousta keväällä 2007


Uudella asuntoalueella on ennakoitu uusi käyttötarkoitus jo kymmenkunta vuotta. Kunta ja kunnalle maata myyneet maanomistajat ovat huomioineet hakkuissa maan uuden käyttötarkoituksen.

Kaivinkoneet alkavat möyriä Haapakankaan teiden ja muun kunnallistekniikan kimpussa ensi talvena, mutta kunnanhallituksen päätöksen mukaan talonrakentajat pääsevät alueelle vasta keväällä 2007.

"Säästöt ja huoli palveluista hidastivat tahtia. Monet alueelle aikovat harmittelevat asiaa", maankäyttöinsinööri Markku Uusimaa kertoo.

Uudelle kaava-alueelle tulee 121 omakotitonttia ja yhdeksän paritonttia.

Lisäksi löytyy seitsemän yhtiömuotoista pientalotonttia, joihin voidaan rakentaa neljästä yhdeksään pientaloa yhteistiloineen.

Markku Uusimaa laskeskelee, että alue vastaa valmistuttuaan kolmen vuoden tarvetta. Kunta haluaa rajoittaa kasvuaan, jotta palvelut pystytään pitämään hanskassa.

Kun Oulun Saarelasta löytyy olympiavoittaja Yrjö Saarelan mukaan Niskalenkki ja Painijantie, ei Haapakangas jää paljoa jälkeen, kiitos heittolaisen painin maailmanmestarin Eero Tapion.
Uudelle kaava-alueelle muuttanut voi huomata olevansa Ristivyössä, Takavyössä tai peräti tiukasti Kravatissa.

Ilmoita asiavirheestä