Katajanokan satamassa viiden jäänmurtajan kylkiä vasten on jähmettynyt muutama pirstaloitunut jäälautta, mutta muuten satama-allas on sulana.
Jäänmurtaja Urhon miehistölle sula meri tietää maakravun elämän jatkumista ainakin tovin. Ennen kuin massiivinen murtaja pääsee tositoimiin Perämerelle, pitää jääkerroksen paksuuntua. Ja sitä paitsi Urhoa ennen lähtövuorossa on vielä J/M Kontio.
Urhon vahtikonemestari Toni Halme, 23, olisi jo kypsä suuntaamaan aluksen keulan kohti pohjoista. "Katajanokalla tulee aika pitemmäksi kuin ajossa", Halme selittää.
Kolme vuotta Urholla työskennellyttä, Kotkasta kotoisin olevaa Halmetta ei masenna lähtö pohjoisen hämäryyteen.
"Tuolla alhaalla konehuoneessa ei edes huomaa missä ollaan."
Jäänmurtajien lähtöaika vaihtelee vuosittain niin, että eri vuosina murtajat lähtevät eri järjestyksessä tarpeesta riippuen. Ennen joulua kiristyneet pakkaset saivat Urhon nostamaan valmiustilaansa, mutta vuodenvaihteessa lauhtunut sää antaa vielä odottaa tositoimiin ryhtymistä.
"Vuoden vaihteen jälkeen katselen säätä sillä mielellä. Ja jos ulkona tippuu vettä, niin kyllähän se pistää mielen apeaksi. Kerran on tullut lähtö ihan yhtäkkiä, mutta yleensä se tiedetään ainakin viikkoa aikaisemmin", Halme juttelee ruokasalin viereisessä huoneessa, jossa miehistö voi vapaa-aikana katsella töllötintä ja DVD- elokuvia.
Suosikkisatama Oulu
Urhon miehistö on ajossa eli työrupeamassa kolme viikkoa, minkä jälkeen seuraa kymmenen vuorokauden vapaa. Ajon aikana kiinteä maaperä on pelkkää unelmaa, sillä satamissa käydään korkeintaan punkraamassa, eli täyttämässä vesi- ja polttoainesäiliöt.
Urho liikennöi pääasiassa Oulu-Raahe-Kokkola-akselilla. Halmeen suosikkisatama pohjoisessa on Oulu, koska sieltä pääsee helpoiten takaisin kotiin vapaille.
Murtajalla ollessa miehistö tekee kuuden tunnin vuoroja: kuusi töissä, kuusi vapaalla. Vapaa-ajan kukin käyttää tavallaan, Halme pääsääntöisesti syö ja nukkuu.
"Yksi vuoro on kello 24-06. Sen jälkeen syön jotakin ja sitten nukun. Ja seuraava vuoro alkaa taas kahdeltatoista."
Vapaa-ajanviettomahdollisuuksia Urholta löytyy, sillä kannen alla on kuntosali, uima-allas ja sauna. Kannen tasolla on kirjasto ja tietokonehuone.
"Nämä nettikoneet tulivat vasta nyt. En tiedä toimivatko ne merellä." Tietokoneet, kuten kaikki muukin miehistöä lukuun ottamatta on pultattu kiinni, jotta ne eivät lähde lentoon myrskyisillä ajokeleillä.
Entisenä painijana Halme on tottunut kuntosalin laitteistoon, mutta Urholla niitä tulee harvemmin käytettyä.
"Juoksumatto on täällä uusi laite, sillä juoksen joskus puoli tuntia ennen saunaan menoa. Ajossa ollessa käyn joka päivä saunassa. Konehuoneessa paskaantuu sen verran, ettei sillä lailla viitsi mennä lakanoita sotkemaan", Halme virnistää. "Kauniilla ilmalla voi mennä kävelemään kannelle. On upea katsoa kun laiva menee jäiden keskellä."
Kaimasta haittaakin
Toni Halme kertoo Tony-kaiman nimestä olleen elämässä sekä hupia että harmia. Joskus seurapiirilehdet ovat soittaneet haastattellakseen, toisinaan nimi on aiheuttanut närää virkavallan kanssa asioidessa.
"Kadotin kerran lompakon ja menin pienessä humalassa tekemään poliisille ilmoituksen. Henkilöllisyyspaperit olivat tietenkin lompakossa, eikä virkavalta meinannut millään uskoa että olen oikeasti Toni Halme."
Miehistön omaa reviiriä ovat kahdentoista neliön hytit, joissa sisutuksena on sänky, sohva, kirjoituspöytä, vaatekaappi ja lavuaari. Halmeelle tärkeimpiä esineitä ovat matkatelevisio ja jääkaappi.
Telakalla itse hitsatussa lehtihyllykössä on ristisanatehtäviä ja Auto-lehti. Neljännen vaikeusasteen sudoku sujuu jo kuulemma leikiten. Huoneen nurkassa on lavuaari, vessaan päästäkseen pitää könytä käytävälle.
Parasta jäänmurtajalla työskennellessä on Halmeen mielestä palkka, pahinta kolmen viikon erot tyttöystävästä. Halme paljastaa, että ensi kesänä pariskunnalle soitetaan hääkelloja. Tuleva rouva Halme ei kuulemma aio tulevaisuudessakaan vaatia miestään keskittymään pelkästään avioliiton satamaan.