Pääkirjoitus

Tonava ei niin kovin kau­noi­nen

Unkarin myrkkylietevuoto lienee Euroopan pahimpia ympäristökatastrofeja. Tehdas kiertelee vastuuta, mutta vastuukysymykset ratkeavat vasta myöhemmin.

Kun Johan Strauss nuorempi sävelsi maailman tunnetuimpiin valsseihin kuuluvan An der schönen blauen Donau (suomeksi Tonava kaunoinen) 1867, Euroopan valtajoki oli valssin nimen mukainen. Unkarissa tiistaina sattunut myrkkylietevuoto panee kysymysmerkin jokeen perinteisesti liitetyn laatusanan perään.

Unkarin pääministeri Viktor Orban on kutsunut alumiinia valmistavan tehtaan valtaisan jätealtaan murtumista ympäristökatastrofiksi. Ympäristöjärjestö Greenpeacen mukaan lietevuoto on yksi kolmesta Euroopan pahimmasta ympäristötuhosta 20-30 vuodessa.

Lietevuodon rajuudesta kertoo jotakin se, että kaksi metriä korkea aalto tappoi heti neljä ihmistä, ja lisäksi 120 loukkaantui. Liete on tappanut puita lukuun ottamatta kaiken kasvillisuuden sekä kalat ja tuhonnut satoja taloja seitsemässä kylässä.

Tuhon lopullinen laajuus riippuu monesta tekijästä. Myrkkyliete valui torstaina jo Tonavaan. Lähipäivinä kysymys on siitä, onnistutaanko estämään tuhoalueen laajentuminen pidemmälle Tonavan alajuoksulle joen rantavaltioihin, Unkarin lisäksi Kroatiaan, Serbiaan ja Romaniaan.

Perjantaina näytti siltä, että pelastusviranomaiset olisivat onnistuneet kääntämään jokiveden pH-arvon eli happamuusluvun laskuun. Iso kysymys on sekin, mitä vuoto vaikuttaa alueen juomavesiin.

Suuri ja uusi riski liittyy siihen, mitä tapahtuu, jos aluetta kastelleet ja lietettä maahan sitoneet sateet loppuvat. Silloin uhkaksi nousee se, että pölyksi kuivuva liete alkaa levitä tuulten mukana. Tehdas valmisti bauksiitista alumiinia. Voimakkaasti syövyttävän jätelietteen sanotaan olevan lievästi radioaktiivista ja sisältävän raskasmetalleja kuten lyijyä, kadmiumia, arseenia ja kromia.

Evakkoon joutuneilla, punaisenruskean mönjän saastuttamien kylien asukkailla ei ole todennäköisesti paluuta alueelle. Liete peittää jo yli 40 neliökilometriä. Jätealtaista valui myrkyllistä lietettä ainakin miljoona kuutiometriä.

Vasta myöhemmin on mahdollista saada selvyyttä jätealtaan reunojen pettämisen syihin ja sitä myöten vastuukysymyksiin. Tehtaan omistava yritys vakuuttelee, ettei jäteliete olisi päässyt valloilleen yrityksen huolimattomuudesta.

Yritys on muutoinkin vältellyt ottamasta vastuuta kutsumalla turmaa "luonnonkatastrofiksi" ja katsoo, ettei liete olisi EU:n standardien mukaan ongelmajätettä. Lisäksi yritys vakuuttaa Unkarin tiedeakatemiaan vedoten, ettei liete olisi radioaktiivista.

Totuus on haussa monessa muussakin asiassa. On sanottu, että tehdas ja jäteallas tutkittiin pari viikkoa sitten ja ettei ongelmia olisi havaittu. Ympäristöviranomaisten mukaan on kuitenkin aihetta epäillä, että lietettä olisi varastoitu yli sallitun ja että altaan laidoissa olisi havaittu murtumia jo aiemmin.

Unkari näyttää selviytyvän ainakin vielä omin voimin pelastus- ja torjuntatöistä. Tilanne on toinen, jos vaikutukset ulottuvat pidemmälle Tonavan varrelle ja ilmaan nousevana pölynä.