Pöntsössä asuva ja työskentelevä Reijo Raekallio (s. 1950) on pystyttänyt näyttelynsä Neliö- Galleriaan Ouluun.
Nimenä kokonaisuudella on Maalaamisen ilosta maailman suurin poroakvarelli ja muita kuvia. Gallerian toinen huone on omistettu akvarelleille ja öljymaalauksille poroista, toiseen on taas tuotu kuvia ihmisistä, pääosin ravintolaelämään liittyen.
Porot ovat kuvautuneet poromaisina, aidon oloisina. Lapin sarvipää on hieno eläin, jossa kuitenkin asuu ristiriita. Se on nopea. Siitä huolimatta juokseva poro on enemmän huvittava kuin ihailtavan linjakas.
Tolvaavan eläimen jalkojen lenkkaaminen kuvautuu Raekallion maalauksissa, kuten tuntuu kuvautuvan poron sielunelämäkin. Välillä poroa tulee väkisinkin luonnehtineeksi tolvanaksi.
Jokainen on nähnyt poron tiellä. Siitä on näyttelyssä maalaus Toljottajat, joka on se nimen lupaama "maailman suurin". Toisessakin maalauksessa poro on tiellä. Molemmissa tie on kapea ja poro suuri, kuin autoilijan tuntoja kuvaten.
Ihmiset ovat tanssin pyörteissä tai siihen liittyvissä muissa toimissa. Takapuolet ovat piukkojen mekkojen alla pyöreät ja rytmi alla jalan. Karrikoiduissa maalauksissa nainen on pääosassa, ollen pitkä ja vievä.
Kuvista on aistivinaan pohjoisen tanssipaikkojen ruska-aikojen ilot. Olisiko taiteilija käynyt Hullussa porossa? Ainakin Raekallio tulee sieltä päin, onhan Pöntsö Kittilän ja Muonion välillä oleva pikkuruinen kylä keskellä ei mitään, mutta lähellä Leviä.
Maalauksien aiheissa on pohjoista, Lapin pukujakin. Niissä on myös ilmansuuntaan liittyvää pientä ylivireisyyttä, jota huumori pehmentää. Ravintolan naisissa ja sieltä palaavissa miehissä piilevä ironia muuntuu näyttelyn porotauluissa suoremmaksi.