Kilpailuvirastossa on parhaillaan käsittelyssä Panimoliiton hakemus, jolla se hakee poikkeuslupaa oman kiertopullojärjestelmän jatkolle, tosin liiton edunvalvonnasta erotettavan Päällyste ry:n nimissä.
Päällyste ry:n toiminnan aloittamisen edellytyksenä on, että ympäristöministeriö tulee siirtämään uudelleentäytettävien juomapakkauksien kierrätystä koskevat luvat Panimoliitolta perustettavalle uudelle yhdistykselle.
"Yhteisö hallinnoisi palautettavia ja uudelleen täytettäviä yhtenäispäällysteitä. Tarkoituksena on, että kun pakkauksen käyttäjiä on paljon Panimoliiton ulkopuolellakin, niin kaikki tulisivat mukaan hallintoon", sanoo Panimoliiton toimitusjohtaja Risto Saarinen.
Kaupan edunvalvojan Päivittäistavarakauppa ry:n mielestä uusi yhdistys ei poista suomalaisen järjestelmän perusongelmaa eli kiertopullopoolin suljettua toimintatapaa. Kauppa haluaakin avoimen järjestelmän myös pienille ja keskisuurille kotimaisille valmistajille sekä sisämarkkinatuonnille. Muutoksen yhteydessä toivotaan myös, että tölkit pääsisivät samalle viivalle pullojen kanssa.
"Me olemme halunneet tehokkuutta ja avoimuutta järjestelmään, myös hallinnointiin. Päällyste ry:n perustaminen ei tuo tätä avoimuutta. Me toivoisimme, että hallinto olisi ulkopuolisella operaattorilla, joka pyrkisi vain tehokkaaseen toimintoon. Pakkausten pyöritys on kuitenkin eri asia kuin valmistus", sanoo Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Osmo Laine.
Pelkästään alumiinitölkkiä käyttävän Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimitusjohtaja Rami Aarikka on Laineen kanssa samoilla linjoilla.
"Tulevassakin yhdistyksessä valtaa käyttävät täysin samat tahot kuin aikaisemmin. Alkuperäinen ajatushan oli se, että kiertopulloissa olisi vastaava järjestelmä kuin esimerkiksi tölkkiä kierrättävässä Palpa Oy:ssä eli kauppa omistaisi puolet yhdistyksestä. Kauppahan on erittäin oleellinen osa tässä kierrätysprosessissa", Aarikka sanoo.
Ympäristötekijät
eivät tue tölkkiveroa
Kauppa haluaa kiertopullon ohella lisätä ympäristöystävällisiä juomapakkausvaihtoehtoja eli saada myös tölkin tasavertaisesti ja -veroisesti kauppojen hyllylle. Tällä hetkellä alumiinitölkillä on 17 sentin vero, palautuspullolla tätä veroa ei ole.
"Tölkkien tasavertainen kohtelu olisi sekä kaupan että kuluttajan etu", Laine huomauttaa.
"Me olemme katsoneet, että tölkki on ainoa mahdollisuus pienelle ja keskisuurelle teollisuudelle. Se on myös aina silloin oikea valinta, kun on pitkät välimatkat. Jotta markkinat olisivat toimivat tässä maassa, niin kiertopullojärjestelmän pitäisi toimia. Mutta tölkkijärjestelmän pitäisi päästä sen rinnalle tasavertaiseen asemaan", Aarikka painottaa.
Aarikka muistuttaa, ettei tölkki saastuta luontoa yhtään sen enempää kuin lasi- tai muovipullo.
VTT:n toukokuussa julkaisemassa tutkimuksessa todettiin, että lasi- ja muovipullojen sekä alumiinitölkkien ympäristövaikutuksia arvioitaessa ei voitu osoittaa voittajia ja häviäjiä. VTT:n selvityksen mukaan eri näkökulmasta riippuen pakkaukset kuluttavat ympäristöä eri tavalla.
Komissiokin
näpäyttänyt Suomea
Suomalaiset toimijat eivät ole yksistään ajamassa muutoksia nykyiseen kierrätyspullojärjestelmään, vaan esimerkiksi EU:n komissio on antanut Suomelle virallisen tiedotuksen pakkausdirektiivin puutteellisesta valvonnasta.
Naapuri-Ruotsissa asiaan puututtiin oma-aloitteisesti, sillä kun Ruotsi liittyi Euroopan unioniin 1995, maa poisti oma-aloitteisesti tölkkiveron.
"Ruotsissa katsottiin, että heidän järjestelmänsä on tuottajavastuuperiaatteen vastainen. Katsottiin, että jos yhtiö maksaa yritykselle, joka kerää jätteet pois tai kerää ne itse, niin eihän yhtiötä voi enää rangaista verolla", Aarikka sanoo.
Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan Suomessa on varmasti mahdollista päästä ratkaisuun, jossa yhdistetään korkea ympäristöllinen tavoitetaso sisämarkkinakaupan avoimuuteen.
Aarikan mukaan todelliseen kilpailuun ja kaupan avoimuuteen ei nykymallilla päästä.
"Mitä iloa ulkomaalaisella yrityksellä on esimerkiksi siitä, että se pääsee liittymään kiertopullojärjestelmään, jos se on ainoa verosta vapaa järjestelmä. Jos sinulla on panimo Ruotsissa, niin joudut kuljettamaan tyhjiä pulloja Suomesta Ruotsiin pestäväksi ja takaisin tänne. Siinä on ympäristöystävällisyys tosi kaukana ja ainoa mahdollisuus on perustaa tuotantolaitos tänne", huomauttaa Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimitusjohtaja Rami Aarikka.