Teknologiakaupunki Oulussa on vielä useita alueita, joiden asukkaat eivät pääse kunnolla tai lainkaan internetiin. Netti hidastelee esimerkiksi Ylikiimingissä. 15 kilometrin päässä Ylikiimingin entisestä kuntakeskuksesta Jokikokossa miehensä kanssa asuvalle Eila Vimparille taistelu netin kanssa on tuttua.
Pariskunnalla oli ensin käytössään Saunalahden nettiliittymä, joka pätki pahasti. Netti meni poikki esimerkiksi kesken verkkopankissa asioinnin.
Nyt käytössä on DNA:n mokkula, joka raksuttaa hitaasti. "Välissä ehtii vaikka tiskit tiskata, kun pitää odotella siirtymistä seuraavalle nettisivulle. Ostin uuden läppärinkin, kun epäilin, että hitaus johtuu koneesta, mutta se johtuukin huonoista yhteyksistä", Vimpari harmittelee.
Perjantai-iltapäivänä Vimpari kokeili, kuinka nopeasti pääsee eri nettisivuille. Kalevan verkkosivuille yhteys raksutti aluksi noin 10 minuuttia. "Käynpä välillä pistämässä kahvit tippumaan", sivun avautumista odotteleva Vimpari hymähtää.
Oman sähköpostin avaamiseen kuluu viitisen minuuttia. Seuraavaksi kokeillaan Yle Areenaa, kun Voimala-ohjelma jäi Vimparilta televisiosta näkemättä. Kone hakee ja hakee. Vajaan kymmenen minuutin päästä ohjelma vihdoin aukeaa, mutta vain ääni kuuluu. Kuva jumittuu paikoilleen heti ohjelman alussa.
Vielä hankalampaa on kuunnella radio-ohjelmia. Juontaja ehtii sanoa muutaman sanan, kunnes pätkii.
"Missään ei kerrota, keneen tällaisessa tilanteessa pitää ottaa yhteyttä."
Lindén: Laajakaista ennakoitua nopeammin
Viestintäministeri Suvi Lindénin neuvo Vimparille on yksinkertainen.
"Ei muuta kuin DNA:ta kovistelemaan. Operaattorien pitää huolehtia laadusta", Lindén toteaa.
Toimivat internetyhteydet määritellään pian lailla kansalaisten yleispalveluksi. Laajakaistapalvelut rinnastetaan esimerkiksi postinjakeluun tai puhelinpalveluun. Eduskunta hyväksynee lain kevään aikana.
"Lain mukaan keskimääräinen laajakaistan nopeus täytyy nostaa yhteen megaan. 2010 loppuun mennessä yksi mega on jokaisen kansalaisen perusoikeus. Tämä on kova vaade, ja aiheuttaa varmasti teleoperaattoreille harmaita hiuksia."
Hallituksen laajakaistastrategia tähtää siihen, että kaikkien saatavilla on kiinteä runkoverkkoyhteys vuoteen 2015 mennessä. Tätä ennen pelataan lähinnä langattomilla vaihtoehdoilla.
"Moni kysyy, miksi vasta 2015. Uskon, että suurimmassa osassa maata yhteys on valmiina paljon aikaisemmin", Lindén kertoo.
Operaattorit ehdottavat antennia
DNA:n tekninen johtaja Tommy Olenius kertoo, että pientä parannusta Ylikiimingin langattomiin nettiyhteyksiin on luvassa, sillä helmikuun lopussa alueelle nousi pari uutta tukiasemaa.
Elisalla on kiinteä laajakaista Oulun seudulla kaikkialla muualla paitsi Ylikiimingissä. Pohjois-Suomen aluejohtaja Matti Piirainen kuitenkin lupaa langattoman yhteyden paranemista siten, että 3G-verkko laajenee syyskuun loppuun mennessä myös Ylikiiminkiin.
"Ylikiimingissä on käytössä välinopeuksia, jotka eivät kuitenkaan riitä kaikkeen käyttöön", Piirainen sanoo.
Hän kehottaa tutustumaan eri operaattorien karttoihin, jotka kertovat, sattuuko asuinpaikka olemaan kuuluvuuden reuna-alueella.
Soneran myynti- ja markkinointijohtaja Seppo Hakanen kertoo, että langattomia yhteyksiä voi yrittää parantaa itsekin.
"Syrjäisillä alueilla langattoman verkon toimivuutta voi parantaa esimerkiksi asentamalla katolle lisäantennin", Hakanen vinkkaa.