Reformi on laajin hallinnon kertauudistus Suomessa. On syntymässä maakuntahallinto, minkä eurovaikuttavin vastuualue on sote-palvelut ja puolestaan sen mullistavin osio on asiakkaan valinnanvapaus. Sitä suomalaiset tutkitusti haluavat.
Miksi sotea uudistetaan? Väestörakenteen ja huoltosuhteen heikkenemisen vuoksi terveydenhuoltojärjestelmää on väistämättä uudistettava. Kustannusten kasvua pyritään hidastamaan kolmella miljardilla tulevalla vuosikymmenellä.
Miten tavoitteeseen pyritään? Kattavasti ja koko sote-resurssi – julkinen, yksityinen ja järjestöt – valjastetaan hoitojonojen purkamiseen, hoitoon pääsyn nopeuttamiseen ja palvelun laadun parantamiseen yhtäläisillä ehdoilla.
Valinnanvapaus ja asiakas-seteli ovat tässä valitut toimintatavat. Soten vuosikustannukset ovat nyt tasolla noin 18 miljardia euroa, tästä asiantuntijat arvioivat alle kolmanneksen (noin 5,8 miljardia) tulevan valinnanvapauden piiriin. Tämän arvioidaan jo riittävän kilpailuasetelmaksi turvaamaan sote-palveluiden jatkuvan uudistamisen ja laadun parantamisen. Asiakas ja veronmaksaja saavat rahallaan enemmän, nopeammin, laadukkaampaa ja uudistuvaa vastinetta.
Maakunnan hallinnassa sote saa aikaan tehokkaampaa päätöksentekoa, rakenteiden uudistumista ja resurssien tehokkaampaa ohjausta ja käyttöä. Asiakas saa itsemääräämisoikeutensa ja tulevan lainsäädännön puitteissa valita itselleen parhaiten sopivan palvelun.
Suomessa keskimäärin kymmenen prosenttia sote-asiakkaista/kansalaisista tuo 90 prosenttia soten kokonaiskustannuksista – toisinpäin 90 prosenttia kansalaisista tuo kymmenen prosenttia kokonaiskustannuksista.
Uudistuksen yhtenä tavoitteena on aikaansaada palveluita paljon käyttäville henkilökohtaiset hoitosuunnitelmat henkilökohtaisilla budjeteilla, näiden avulla haetaan tehoa ja sujuvuutta hoitoaikoihin ja -menetelmiin, jotta mahdollisimman moni toivottavasti voisi palata normaaliin arkeen.
Maakunta hyväksyy palveluntuottajat valinnanvapauden piiriin ja valvoo palvelulaadun täyttymisen. Näillä näkymin edetään seuraavasti: Maakuntavaalit pidetään lokakuussa 2018, uudet maakuntavaltuustot aloittavat 2019 alussa, maakuntien toiminta käynnistyy 2020 alussa. Sote-keskukset aloittavat 1.1.2021, hammashoitolat aloittavat 1.1.2022. Asiakasseteli otetaan käyttöön 1.7.2020 useine siirtymäaikoineen.
Tunnen peruspalvelukuntayhtymä Kallion toimintaa asiakkaana ja hallinnossa mukana olevana. Kallio pärjää vertailussa vastaaviin toimijoihin erittäin hyvin ja toiminnan kehittäminen on aktiivista.
Maakuntauudistus helpottaa kuntien roolia sote-tehtävien poistuessa maakuntiin. ”Uusi kunta” on kuntalaisen helpompi hahmottaa elinvoiman, sivistyksen ja kuntatekniikan palveluiden tuottajaksi. Suomen 311 kuntaa ovat elinvoimansa osalta vaihtelevissa tiloissa. Kunta voi ulkoistaa enimmän osan tehtävistään, kuten Pyhtää on jo laajasti tehnyt.
Kuntalaisena, veronmaksajana ja julkispalveluiden käyttäjänä toivon todella, että Sipilän hallitus saa reformit maaliin, vaikka monenlaista ja vastuutontakin kapuloiden heittelyä rattaisiin on käynnissä.
Pauli Korpi-Tassi
Pohjois-Pohjanmaan Kokoomus, hallituksen jäsen
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston jäsen
Ylivieska
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.