Se, että Oulussa tänään päättyvää EU:n arktista tapahtumaa kutsutaan foorumiksi, antaa jo olettaa, ettei nyt kuulla uutisia poliittisista läpimurroista. EU:n pohjoisen politiikan suuntaviivat on vedetty aiemmin, esimerkiksi arktisissa tiedonannoissa.
Silti Oulun kokouksella voi arvioida olevan merkitystä.
Kokouspaikalla Madetojansalilla vaihdettiin mielipiteitä, luotiin yhteyksiä ja esiteltiin saavutuksia, joista osalla voi olla isokin vaikutus siihen, miten Euroopan päättäjät katsovat arktista aluetta, ja lopulta siihen, miten ihmiset ja luonto alueella tulevaisuudessa selviävät.
Arktisen alueen kohdalla on harvinaisen totta se kliseinen toteamus, että edessä on sekä uhkia että mahdollisuuksia. Suurin uhka on ilmastonmuutos. Lämpötila nousee alueella kaksi kertaa nopeammin kuin maailmassa keskimäärin.
Asian vakavuuteen on EU:ssa onneksi havahduttu, se näkyi Oulussakin sekä unionin korkean ulkopoliittisen edustajan Federica Mogherinin että ympäristöasioista vastaavan komissaarin Karmenu Vellan puheenvuoroissa.
Niin yksimielinen tavoite kuin ilmastonmuutoksen torjunta Euroopassa onkin, kokouspaikalla tuli esiin kiinnostavia näkemyseroja esimerkiksi siinä, miten pitäisi suhtautua öljyn ja kaasun poraukseen arktisella alueella. Esimerkiksi Norjan edustaja pyrki vakuuttamaan kuulijat siitä, että öljyn ja kaasun porauksella mereltä on myönteisiä seurauksia myös ympäristölle.
Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó taas vähätteli epäsuorasti EU:n painoarvoa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Hän totesi, että tuloksia on vaikea saada aikaan, jos mukana eivät ole myös Yhdysvallat ja Venäjä.
Yhtä lailla johtopäätöksenä voi kuitenkin olla, että jos Yhdysvallat ja Venäjä laistavat velvollisuuksiaan, sitä merkittävämmäksi nousee EU:n suunnannäyttäjän rooli.
Iso osa arktisen alueen mahdollisuuksista liittyy talouteen: raaka-aineisiin ja esimerkiksi turismiin. Kumpikin tarvitsee yhteyksiä.
Suomessa ja Pohjois-Norjassa esiin nostettu ajatus rautatiestä Lapista Norjan Kirkkoniemeen oli yksi teema torstain keskusteluissa. Ulkoministeri Timo Soini (uv.) asettui painokkaasti ajatuksen tueksi. Hän totesi kokouspaikalla, että Suomen on ajettava hanketta eteenpäin muissakin kansainvälisissä yhteyksissä kuin EU:ssa.
Soini peräsi hankkeen taakse tarkkaa suunnitelmaa. Vaatimus on aiheellinen, huterasti selvitettyyn miljardihankkeeseen ei pidä sijoittaa suomalaisten eikä muidenkaan eurooppalaisten rahoja.
Samalla kyseessä on ilmiselvästi hanke, jonka toteuttaminen vaatii katseen suuntaamista riittävän pitkälle tulevaisuuteen.
Oululle arvovaltaisen foorumin saanti kaupunkiin oli voitto. Oululla on mahdollisuus profiloitua kaupunkina, jolla on annettavaa koko arktiselle alueelle.
Toivottavasti tällainen mielikuva jää myös kokouksen ulkomaisille vieraille. Ainakin torstaina moni heistä luonnehti Oulua myönteisesti tutkimuksen ja osaamisen tärkeänä keskittymänä.