Serbian sunnuntaina päättyneiden presidentinvaalien tulos löi ällikällä sekä omat kansalaiset että muun Euroopan. Maa, joka tuntui tehneen tilinsä jo lähes selviksi synkkiin sotavuosiin, valitsi presidentikseen Tomislav Nikolicin, joka 1990-luvulla nousi maineeseen radikaalina nationalistina. Juuri serbialainen kiihkokansallismielisyys oli Jugoslavian veristen vuosien keskeisiä syitä.
Nikolic löi vaaleissa maata vuodesta 2004 johtaneen Boris Tadicin. Tämän kaudella tilinteko menneisyyteen on näkynyt muun muassa siinä, että maa otti kiinni ja toimitti Haagin tuomioistuimeen kolme keskeistä sotarikosepäiltyä: Radovan Karadzicin, Ratko Mladicin ja Doran Hadzicin.
60-vuotias Nikolic on viime vuosina tehnyt paljon työtä osoittaakseen, että on muuttunut mies. Vuonna 2008 hän erosi jyrkän kansallismielisestä ja Venäjään nojaavasta Serbian radikaalipuolueesta ja perusti uuden Serbian edistyspuolueen.
Heti vaalituloksen selvittyä Nikolic vakuutti jatkavansa edeltäjänsä pyrkimyksiä viedä Serbia EU:n jäseneksi. Mahdollinen liittymisvuosi ei kuitenkaan ole aivan käsillä. Se lienee vuoden 2020 paikkeilla.
Paljon on kiinni siitäkin, millaista politiikkaa uusi presidentti alkaa toteuttaa. Hänen linjauksiaan esimerkiksi herkässä Kosovo-kysymyksessä seurataan EU:n jäsenmaissa varmasti erityisen tarkasti. Uusi virka on testi siitä, onko Nikolic todella hylännyt vaarallisen kiihkonationalismin.
Serbian vaalin tulos ja entisen presidentin putoaminen jatkokaudelta kertovat joka tapauksessa demokratian toimimisesta. Entisen Jugoslavian murheenkryyni ei kaikkiaan ole Serbia vaan Bosnia, jossa kestävän sovinnon syntyminen 17 vuotta sitten loppuneen sodan jälkeen on yhä alkutekijöissään.