Oulu Oulun kaupungin kirjallisuustyöryhmässä suunniteltu lasten ja nuorten kirjallisuusdiplomi oli yksi peruste oululaisen lehtorin Karl Grünnin palkitsemiselle.
Kastellin lukion äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori sai lauantaina Suomen Nuorisokirjailijat ry:n Pääskynen-palkinnon nuorisokirjallisuuden tunnetuksi tekemisestä.
Grünn on tyytyväinen, että diplomi saa julkisuutta. Kirjallisuusdiplomi oli hänen mukaansa Hintan koulun rehtorin Leena Saarelan vetämän kirjallisuustyöryhmän kollektiivinen idea. Varmaksi ei pysty sanomaan, kenen ajatus se oli.
Eri kouluasteille Ouluun ideoitu kirjallisuusdiplomi on jo levinnyt myös muille paikkakunnille.
"Kirjallisuusdiplomi ei välttämättä ole paras keino edistää kirjallisuutta - on paljon muitakin, tälläkin hetkellä menossa - mutta se on yksi tapa. Meillä oli määrätietoinen ajatus kirjallisuuden statuksen nostosta", kertoo Karl Grünn.
Hän toivoo, että kirjallisuusdiplomi-idea leviäisi Suomessa kuin flunssa.
Oulussa kunnian-himoinen lista
Oulussa on diplomia varten käytössä kirjallisuustyöryhmän laatima kuntakohtainen kirjalista. Lista löytyy esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston nuorten kirjallisuussivujen Teuvon linkeistä.
"Lista on jo uudistettukin kerran puolentoista vuoden kokeilun jälkeen, kun todettiin, että jotkut kirjat olivat kirjastosta vaikeasti saatavia."
Grünn toteaa, että Ouluun laadittu lista on kunnianhimoinen. Mukaan otettiin vaikeitakin kirjoja, ajatuksena juuri lukemisen statuksen nostaminen.
"Esimerkiksi lukiota ja yläastetta varten listoja laadittaessa kiinnitettiin huomiota monipuolisuuteen; että kirjallisuuden eri lajit olisivat edustettuina, kulttuuriseen merkittävyyteen; että siellä olisi ainakin muutamia keskeisiä, voisiko nimittää klassikoita, ja muutamia täkykirjoja; että tullaan viihteeseen ja uuteen kirjallisuuteen, yläasteen puolella scifiin ja fantasiaankin asti", valaisee palkittu vaikuttaja.
Dantesta jäi
vain Helvetti
Valinnanvara kirjalistalla kasvaa, kun tullaan luokka-asteella ylemmäksi. Lukiossa on hyvin pitkä lista, josta vain 18 teosta pitää lukea. Läheskään kaikki eivät siis lue samoja kirjoja.
Jotkut kirjat ovat osoittautuneet muita hankalammiksi.
"Suorittajien kannalta hankala on ollut esimerkiksi DantenJumalainen näytelmä. Sitä kutistettiin jo sillä tavalla, että kaksi osaa jätettiin pois. Uudelle kirjalistalle jäi vain Helvetti ja sen rinnalle Olof Lagercrantzin selitysteos."
Myös joistakin uudemmista kirjoista nuorten on ollut vaikea saada otetta.
"García MárguezinSadan vuoden yksinäisyys ja ehkä vähän yllättäen Hannu Salaman Juhannustanssit on ollut hankala, koska näkökulma vaihtuu kirjan kuluessa."
"Kun ihmiset ovat kehitelleet kirjallisuusdiplomia eri paikkoihin, olen sanonut, että jopa koulukohtaisen kirjalistan voi tehdä, jos se on siitä kiinni, voiko idean toteuttaa vai ei. Pääasia olisi, että lista olisi sillä tavalla julkinen, että ulkopuoleltakin pystytään katsomaan, mimmoinen se oikein on. Listojen tulisi olla tasalaatuisia, mikä ei tarkoita samoja kirjoja, mutta että kirjojen määrät ja vaikeus olisivat suurin piirtein samat", neuvoo Karl Grünn.
Riittääkö
sivistämisen ilo
Toiset koululaiset keräävät nykyisin henkilökohtaisia portfolioita, millaisia kursseja he ovat suorittaneet. Näin he pystyvät tarvittaessa osoittamaan erityisosaamistaan ja suuntautumistaan.
Mutta sen enempää portfolion keruu kuin diplomin suorittaminen eivät ole kaikkialla itsensä läpäisseitä periaatteita.
"Diplomin suorittanut saa kunniakirjan, johon merkitään, mitä kirjoja on suoritettu. Yksi diplomin hankaluus on siinä, ettei siitä ole varsinaista avointa hyötyä muuta kuin se ilo, että on sivistänyt itseään", toteaa Grünn.
Kastellin lukiossa on tarjottimella koulukohtainen äidinkielen soveltava kurssi. Näin ei ole monessa paikassa.
"Annan opetusta muutaman tunnin, teen ’kuulustelut’ ja pidän kirjaa suorituksista. Oppilaan kannalta tämä tarkoittaa, että kun kirjallisuusdiplomi on lukion kolmen vuoden aikana suoritettu, hän saa siitä paitsi kunniakirjan myöskin yhden soveltavan kurssin."
Tällainen toiminta on resurssikysymys. Monet opettajat hoitavat kirjallisuusdiplomiasioita ilmaiseksi.
"Raha on rahaa, mutta tässä on yksi syy, miksei kirjallisuusdiplomi ole lähtenyt Oulun lukioissa niin hyvin liikkeelle kuin ala- ja yläasteella."
Pois kirjallisuuden häpeä
Karl Grünn tuli Kastellin lukion äidinkielen ja kirjallisuuden lehtoriksi 1996. Sitä ennen hän toimi kaksi vuotta Helsingin yliopistossa kirjallisuushistorian suurprojektin tutkijana ja kaksi vuotta opettajankoulutuslaitoksessa kotimaisen kirjallisuuden lehtorina.
"Tulin Ouluun aika tyhjään, minulla ei ollut mitään muuta kuin jostakin jäänyt mieleen, että Kastelli on semmoinen paikka, että sinne kannattaa hakea. Tulin katsomaan, miten asia on. Nyt kuuden vuoden jälkeen sain vihdoin päätettyä, että kai minä Ouluun jään ja ostettua asunnon. Olin varuillani, jos täällä ei jostain syystä viihtyisikään. Sitten aloin ajatella, että on epätodennäköistä, että mikään muukaan paikka pystyy tarjoamaan sellaista työyhteisöä, sellaista oppilaiden yhdistelmää kuin nyt on", tilittää Grünn.
Kastellin lukio on urheilulukio. Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori taistelee huomiota myös muulle kuin ruumiin kulttuurille.
"Aina puhutaan, kuinka urheilijat tekevät sitä ja tätä. Fyysinen suorittava puoli saa paljon huomiota. Olen yrittänyt ihan tietoisesti, että kevätjuhlassa mainitaan myös kirjallisuusdiplomista kunniakirjan saaneet. Haluan, että pois jää kirjallisuuden hävettävyys, anteeksipyydettävyys ja ajatus, että se on vain nössöjen laji. Siinä kirjallisuusdiplomi on kohtuullisen hyvin onnistunutkin."
Grünnin mielestä kulttuuripuolen on syytä näyttää, että silläkin on merkitystä. "Koska sillä tämä ihmiskunta minun käsitykseni mukaan pidetään pystyssä, että meillä on kulttuuri, joka pitää meidät ihmisinä."
Nuortenkirjallisuus
on elävää
Oululaislehtori on toiminut opetustyönsä ja oppikirjojen tekemisen ohessa jo monta vuotta myös Suomen Nuorisokirjailijat ry:n puolikkaana sihteerinä. Hän on osoitteiston hoitaja. Toinen puolikas, Ismo Loivanmaa, hoitaa postituksen.
Kuusi vuotta Karl Grünn on istunut Topelius- ja Lydecken-palkintojen raadissa ja jatkaa vielä seuraavan kolmivuotiskauden.
Mitä lasten- ja nuortenkirjallisuudessa on tapahtumassa tältä näköalapaikalta katsottuna?
"Uusia tekijänimiä tulee joka vuosi, että ainakin se on elävää. Nuortenkirjan puolella näkyy jo muutamia vuosia jatkunut fantasian nousu. Jostain syystä tämä aika haluaa käsitellä asioita sadun tai etäännytetyn maailman kautta."