Puhekielen mielivaltaisuus on sotkenut matemaattisen ajanlaskun – ainakin uudenvuoden juhlinnassa. Vaihtuipa vuosikymmen tänään tai ei, vuosi 2020 on varmuudella ainakin karkausvuosi. Tosin toisin kuin moni luulee, karkaaminen ei tarkoita kuitenkaan pakenemista.
Helsinki
Uskotko siirtyväsi huomenna keskiviikkona uudelle vuosikymmenelle? Tämä on väärä luulo, ainakin jos ajanlaskun asiantuntijoita on uskominen.
– Ajanlaskullisesti seuraava vuosikymmen alkaa vuonna 2021, vahvistaa erikoissuunnittelija Asko Palviainen Helsingin yliopiston almanakkatoimistosta.
– Tämä johtuu siitä, että ajanlaskussa ei ole vuotta nolla. Vuosikymmen alkaa vuodesta yksi ja päättyy vuoteen kymmenen.
Vuotta yksi jälkeen ajanlaskun alun edeltää siis vuosi yksi ennen ajanlaskun alkua. Aivan päätöntä, vähemmästäkin kuohuviinilasia kilistelevän uudenvuodenjuhlijan ajatuksenjuoksu menee solmuun.
Mutta samalla ajanlaskijoiden nollattomalla logiikalla vuosituhat ei vaihtunut vuosien 1999 ja 2000 vaihteessa, vaan uuden vuosituhannen käynnisti vasta vuosi 2001.
Ja esimerkiksi vuonna 1970 syntynyt on kronologisesti laskettuna 1960-luvun viimeisen vuoden lapsi.
Almanakkatoimiston Asko Palviaista naurattaa.
– Tämä on osoitus siitä, että eivät kalenteriasiat niin puisevia ole, Palviainen sanoo ja armahtaa sitten uudenvuodenjuhlijan ylikierroksille pyörähtäneet aivosolut.
– Tavallaan ei ole väärin sanoa, että vuosikymmen vaihtuu 31. joulukuuta 2019. Yleiskielessä vuosikymmen voidaan ymmärtää kymmenlukuna, jolloin uusi vuosikymmen alkaakin vuonna 2020.
Monen määritelmän vuosikymmen
Viis siis ajanlaskusta, voimme yhä toivotella toisillemme hyvää uutta vuosikymmentä puhuessamme vuodesta 2020. Samoin kronologiasta piittaamatta tasakymmenvuotena, esimerkiksi vuonna 1970 syntynyt voi edelleen kertoa syntyneensä 1970-luvulla.
Asko Palviaisen mukaan tämä johtuu siitä, että vuosikymmenelle ei todellisuudessa ole olemassa yhtä oikeaa määritelmää.
– Se on vapaavalintainen termi, jota kukin voi käyttää miten haluaa.
– Yritys voi esimerkiksi puhua ensimmäisestä vuosikymmenestään tarkoittaen sillä ensimmäistä kymmentä toimintavuottaan.
Sittenkin oikein?
Jos vuosikymmentä käytetään siis kymmenluvun synonyyminä, vuosikymmen vaihtuu ensi yönä.
Palviainen sanoo, ettei häntä ärsytä edes ammattinsa puolesta termin mielivaltainen viljely.
– Käytän sitä itsekin vapaa-ajalla kavereiden ja tuttavien kanssa hyvin sekalaisesti, hän tunnustaa.
Jonkinlaisen väännön Helsingin yliopiston almanakkatoimisto yritti käydä asiasta vuosituhannen vaihtuessa yrittäessään opastaa ihmisiä, että vuosituhat vaihtuu vasta vuoden 2001 alusta.
– Se oli turha taistelu. Virallinen vuosituhat vaihtui 2001, mutta se haluttiin vaihtaa väkisin jo vuoden 2000 alusta. Mikäs siinä, kun markkinamiehet olivat kerran päättäneet näin, Palviainen naurahtaa.
Aika ei välitä
Ajanlaskun mittakaavassa on yksi ja sama, milloin ihmiset juhlivat vuosituhanten, -satojen ja -kymmenten vaihtumista.
Palviainen muistuttaa, että muitakin omituisuuksia löytyy.
– Ihmiset puhuvat esimerkiksi 50-luvulla syntyneistä, eikä kukaan tarkoita, että kyseessä olisi erityisen hyvin säilynyt vuonna 50 syntynyt henkilö.
Ylimääräisen päivän vuosi
Vuosi 2020 on karkausvuosi. Normaalin 365 päivän sijaan ensi vuodessa on siis 366 päivää.
Kalenteriasiantuntija Asko Palviainen muistuttaa, että myös karkauspäivään liittyy omat omituisuutensa.
– Vuoteen 1996 saakka karkauspäivä oli sijoitettu suomalaisessa kalenterissa joka neljänteen vuoteen 24. helmikuuta roomalaisen sotapäällikön määräyksestä, Palviainen sanoo.
Vuonna 46 ennen ajanlaskun alkua Julius Caesar nimittäin muutti silloista käytäntöä, jossa karkauspäivän sijaan käytettiin karkauskuukautta. Tuohon saakka vuosi päättyi helmikuuhun paitsi karkausvuosina, jolloin helmikuu katkaistiin 23. päivä ja sitä seurasi karkauskuukausi ennen kuin seuraava vuosi alkoi taas maaliskuun alussa.
Palviaista huvittaa ajatus siitä, että suomalaiset lopettivat Caesarin karkauspäivää koskevan määräyksen tottelemisen vasta vuonna 2000.
– Silloin karkauspäivä sijoitettiin myös suomalaisessa kalenterissa yleiseurooppalaiseen tapaan 29. helmikuuta, Palviainen kertoo.
Hypätään paikoillaan
Karkausvuosi on saanut nimensä kantasanasta karata. Palviainen sanoo ihmetelleensä pikkupoikana, että kenen silloin pitäisi karata.
– Termi ei kuitenkaan liity pakenemiseen, vaan juontaa juurensa länsimurteen sanasta, joka tarkoittaa paikoillaan hyppäämistä, Palviainen sanoo.
Entisaikoina kalenterin virkaa toimitti lovettu puulauta, jonka urissa päivää merkitsevä tikkua siirrettiin eteenpäin.
– Karkauspäivänä tikkua hypytettiin uudestaan samaan loveen. Karata pystyyn tarkoittaa pystyyn hyppäämistä ja sana karkelot juontavat samasta alkusanasta tarkoittaen paikoillaan hypähtelyä, Palviainen valistaa.