Toivon laulu

Vuonna yksituhatta kaheksansataa seitsmänkymmentä yksi, kun laivuri koitti saada poikia pestatuksi, hän pestas yhen, pestas toisen, pestas kolmannen Laivaan

Vuonna yksituhatta kaheksansataa seitsmänkymmentä yksi, kun laivuri koitti saada poikia pestatuksi, hän pestas yhen, pestas toisen, pestas kolmannen Laivaan Toivo Oulu

Hurraa, hurraa sen omistajille hurraa, hurraa, kun kuljettajille mutta Toivon herran kuuluu kyllä kaikkein korvissa, ja laiva Toivo Oulu

Ei saanut Vilho poikia kauvan laivassansa pitää. kun he pääsi Englantiin, he eron otti siitä. He heitti herra laivurin Laiberineen laivaan Toivoon Oulu

Hurraa jne.

Laivaan tuli laivurille ystäviä kerran, tulivat he iloitsemaan luona Vilho-herran Vaan kuulan kaiku keulassa ne ilot lopetti laivassa Toivo Oulu.

Hurraa jne.

Laivuri se vain räpsytteli revolveriansa ja yksi alipäälliköistä seisoi edessänsä Vaan ruutit olivat kastuneet, ei kuulaa kuulunut laivassa Toivo Oulu

Hurraa jne.

Kerran Vilho vahdin kanssa hullutteli sitä että kolme luutaa yhteen varteen hänen panna pitää Vaan kun hän ei sitä taitanut, niin sai hän kontata laivassa Toivossa Oulu

Hurraa jne.

Kokkia he ruoskivat kuin järjettömät villit, kunnes kokki kyllästyi kurjalle elämälleen Hän heitti herra laivurin ja hyppäs merehen laivasta Toivo Oulu

Hurraa jne.

Kolmetoista perämiestä viiden vuoden sisään kerkes herra laivuri laivassansa pitää He Vilhon hommiin kyllästyivät sanoit hyvästi laivalle Toivolle Oulu

Hurraa jne.

Kaks ja puoli sataa miestä neljän reissun sisään kerkes herra laivuri laivassansa pittää He karkasivat kesken reissun laivastansa pois laivasta Toivosta Oulu

Hurraa jne.

Jos ei Vilho olis ollut kommersrootin poika niin ei hän oisi kauvan saanut laivaansakkaan hoitaa sillä Toivon herran toimet oli kuulut kautta maan Ja laiva Toivo Oulu

Vanhin versio

Yllä olevan laulun sanat ovat siinä muodossa, jossa ne esiintyvät Toivo-laulun vanhimmassa painetussa versiossa Pohjois-Pohjalaisen osakunnan laulukirjassa vuodelta 1934.

Vanhimmassa muistiin merkityssä versiossa säkeitä on peräti 18. Yhdessä niistä todetaan, että osa lauluun tallennetuista tapahtumista perustuu laivalla olleiden merimiesten kertomuksiin.

Ensimmäisen säkeistön historiallisesti oikea muoto on: "hän pestas pyhän, pestas toisen, pestas kolmannen".

Merimiesten pestuu hoidettiin sunnuntaisin, ja säkeistö toi siis alun perin ilmi sen, että miehistön pestaamiseen kului aikaa peräti kolme viikkoa.