"Suomalainen iskelmämusiikki ei ole läpikäynyt samanlaista renessanssia kuin amerikkalainen iskelmä ja Broadway", toteaa New Yorkissa asuva säveltäjä-pianisti Mika Pohjola, 33.
Vakuudeksi sanoilleen Pohjola sovitti liudan Toivo Kärjen kappaleita jatsahtavaksi nykymusiikiksi. Syntyi levy Leivonen lumimyrskyssä, sopivasti suomalaisen iskelmämusiikin mestarin syntymän 90-vuotisjuhlan kynnyksellä.
"Toivottavasti tämä on päänavaus musiikin laajemmalle käsittelylle, jotta ei aina tyydyttäisi vanhaan versioon. Tehtäisiin uutta musiikin omalta pohjalta, niin että se toisi musiikin lähemmäksi aikaamme."
Pohjolan mukaan se vaatii sovittajan vahvaa mielipidettä - ulkoisista tekijöistä ei saisi liikaa välittää.
Aitoa ja puhuttelevaa musiikkia
Levyn synnyssä oli monia sattumia, ja Pohjola alkoi tuntea tietynlaista hengenheimolaisuutta Kärkeä kohtaan.
"Olen käsitellyt kahdessa aikaisemmassa teemalevyssäni pohjoismaisia aiheita, nyt halusin tehdä yhden täysin suomenkielisen levyn, ja nimenomaan iskelmämusiikkia."
Toivo Kärki tuli Pohjolalle mieleen varsin pian.
"Kärki on merkittävä säveltäjä. Olen aina tiennyt, että hän on suomalaisen viihdemusiikin laatusäveltäjä, eikä mikään huuhaamies."
Kärki mielessään hän saapui kesällä 2003 Nilsiän musiikkileirille, ja tapasi aivan sattumalta säveltäjämestarin pojan, Kalervo Kärjen, joka yllytti häntä toteuttamaan idean.
Toivo Kärki oli tuottelias säveltäjä, hän levytti liki 1 400 sävellystä, ja myös julkaisematonta materiaalia löytyy vielä runsaasti.
Kalervo Kärjen avustuksella Pohjola sai valikoitua levyllä kuultavat kappaleet ja cd-romin seitsemän bonusraitaa. Valikointiperusteena hänellä oli oma musiikkimaku ja "laatuajattelu".
"Jotkut Kärjen tangot olivat minulle entuudestaan tuttuja, sillä isäni on myös muusikko, ja hän soittaa tanssimusiikkia. Niinhän tekevät Suomessa melkein kaikki ei-klassiset muusikot."
Pohjolan mielestä Kärki on melodisesti vaativa.
"Hänen soundinsa on muokannut suomalaista viihdemusiikkia, joka ei olisi tässä ilman Kärkeä. Hänen musiikkinsa on aitoa ja puhuttelevaa. Kärki sanoi myös itse, että kaikki musiikki, mikä on lajissaan hyvää, on hyvää."
Pohjimmiltaan
jazzmies
Kärjellä oli suuri rakkaus amerikkalaiseen jazziin, ja hän toimi aluksi myös jazzpianistina.
Voitto englantilaisen Rhythm-lehden sävellyskilpailussa vuonna 1939 sai hänet pohtimaan vakavissaan Amerikkaan lähtöä. Talvisota sotki suunnitelmat, eikä jazzilla elänyt. Niinpä hän alkoi tehdä kaihoisia tangoja ja hulvattomia iskelmäralleja.
"Kärjen elämänstroorista tulee maanläheinen olo. Olen saanut sellaisia asioita, joita Kärki ei silloin voinut saada. Olin itse melkein samanikäinen muuttaessani New Yorkiin kuin Kärki vuonna 1939. Pystyin toteuttamaan sen, mikä häneltä jäi toteuttamatta. Vaikka suomalaisten olotila on mollivoittoista, elämme lopulta hyviä aikoja."
Pohjolaa ei hirvittänyt tarttua Kärjen musiikkiin, sillä jazzmuusikkona hän tottunut, että suuri yleisö ei paljoa tekemisistä piittaa.
"Tästä huolimatta olen saanut musiikin kuulumaan määrätyissä piireissä, jos saan heidät kuulemaan myös tämän levyn, en ole hävinnyt mitään."
Mitä kapeammalla alalla toimii, sitä laajempi täytyy olla kenttä. Tämän vuoksi Pohjola toimii New Yorkissa.
"New York on maailman friikkien oma kehto, josta löytyy luovuutta ja hulluja ideoita. "
Tälläkin hetkellä Pohjola elää luovan muutoksen tilassa, suunnitteilla uusi bändi. Suomeen hän lennähtää kohtuullisen usein, sillä keikkoja on poikinut erityisesti Muumilauluja-levyn kokoonpanolla.
90-vuotisjuhlia hän pääsee viettämään muissakin kuin Toivo Kärjen merkeissä: hänen isoäitinsä syntymäpäiviä juhlitaan lähiaikoina Lahdessa.
Levyyn voi tutustua osoitteessa www.musiikkia.com/toivokarki