Anneli Jäätteenmäen lähtö presidenttikisaan olisi pelastanut keskustajohdon kasvot ja luonut kenttäväkeenkin luottamusta tulevaan. Nyt puolue vajoaa yhä syvemmälle kriisiin.
Kaikki näytti olevan kunnossa Suomen keskustassa vielä vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen aikana: kaksi voittoa eduskuntavaaleissa, kahdeksan vuotta pääministeripuolueena, kaikissa kolmissa kunnallisvaaleissa yli 20 prosentin kannatus. Vielä vuoden 2000 presidentinvaalissa Esko Aho oli vähällä päihittää kakkoskierroksella SDP:n Tarja Halosen.
Tämän vuoden eduskuntavaalit tiputtivat keskustan Suomen ykköspuolueen paikalta pienimmäksi oppositiopuolueeksi. Se pani liikkeelle painajaisen, joka nyt vain syvenee.
Näin kävi, kun puolueen entinen puheenjohtaja ja tynkäpääministeri Anneli Jäätteenmäki ilmoitti maanantai-iltana, ettei lähde kilpailemaan puolueen presidenttiehdokkuudesta.
Runsas viikko ennen puolueen ehdokasasettelun takarajaa lavalla keikkuu ainoastaan vieteriukko Paavo Väyrynen, jota puoluejohto ei missään tapauksessa haluaisi presidenttiehdokkaaksi.
Jos muita ehdokkaita ei ilmaannu, puolueen ei auta muu kuin ryhtyä pumppaamaan uskoa itseensä ja kenttäväkeen. Se ei ole helppoa, sillä nykyinen keskustajohto ja Väyrynen ovat ottaneet kitkerästi yhteen pitkin kesää.
Toista ehdokasta puolueen esivaaliin kaipailleille pilkahti hetkellisesti jo valoa, kun Savon Sanomat kertoi Mauri Pekkarisen vielä harkitsevan mukaan lähtöä.
Toivo osoittautui ennenaikaiseksi, sillä Pekkarinen ilmoitti heti tiistaina, ettei hän pyörrä aiempaa kieltäytymistään.
Pekkarisen kieltäytymisen jälkeen Väyrystä vastaan voisi asettua oikeastaan vain puheenjohtaja Mari Kiviniemi.
Jo useita kertoja kunniasta kieltäytynyt Kiviniemi ei kuitenkaan halua riskeerata asemaansa puolueen johdossa lähtemällä hakemaan huonoa tulosta presidentinvaalista.
Europarlamentaarikko Jäätteenmäen päätös ei ollut lopulta suuri yllätys. Hän oli vuonna 2003 vallan huipulla ja tuli sieltä tylysti pudotetuksi.
Skandaalimaiseen eroon päättyneen 69 vuorokauden pääministerikauden tapahtumat olisivat varmasti nostettu uudelleen esille, jos hän olisi lähtenyt mukaan kisaan.
Ei päätös silti tainnut olla helppo. Jäätteenmäki kertoi ilmoittaneensa kielteisen kantansa puheenjohtaja Mari Kiviniemelle jo 3. elokuuta. Jostain syystä hän ilmoitti päätöksensä julkisuuteen lähes neljä viikkoa myöhemmin. Tuona aikana moni keskustavaikuttaja vetosi Jäätteenmäkeen.
Ehkä vetoomuksia ei ollut riittävästi, eikä puolueen alamäessä matava suosiokaan luvannut paljon. HS:n mittauksen maanantaina antama kuuden prosentin henkilökohtainen kannatus saattoi olla viimeinen niitti päätöksessä. Se päätös varmisti myös puolueen kriisin syvenemisen.
Ruotsalaisesta kansanpuolueesta ei kuultu tiistaina uutispommia. Huhuissa epäiltiin jo 76-vuotiaan Elisabeth Rehnin lähtevän presidenttikamppailuun.
Hänestä tulee kuitenkin vain tukija Eva Biaudet`lle. Arvovaltaisetkaan pönkkähahmot eivät kuitenkaan pelasta vähemmistövaltuutettua jäämästä pienen vähemmistön suosikiksi.