Kun Arto Kaukko, 27, vuosi sitten toukokuussa pujotti kihlasormuksen Mervi Koistisen, 24, vasempaan nimettömään, tuleva rouva Kaukko oli pakahtua onnesta. Häitä alettiin suunnittelemaan saman tien.
Suunnitelmat eivät ole edenneet ihan suoraviivaisesti, sillä ne katkaisi ainakin osittain kahden kasvatustieteen opiskelijan yhdeksän kuukauden mittainen ulkomaanvaihto Pohjois-Carolinassa Greenvillen kaupungissa.
Siellä nuoret ehtivät jo ajatella, että olisi parempi kiiruhtaa alttarille mitä pikimmin.
"Pohjois-Carolina on vanhoillista seutua, eikä meitä avoparina katsottu hyvällä. Itse asiassa yhdessä asuminen taisi rikkoa osavaltion lakia. Aluksi jouduimmekin asumaan asuntolassa erillään miesten ja naisten puolilla", kertoo varhaiskasvatusta opiskeleva Arto Kaukko.
Täysin hääsuunnitelmat eivät kuitenkaan Amerikan mailla katkenneet. Mervin hääpuvun etsintä alkoi siellä, ja jatkuikin aika pitkään. Hyvin pian morsian sai huomata, että häät ovat Atlantin takana oma taiteenlajinsa, ja lisäksi melkoinen bisnes, joten häätilpehööriä myyviä liikkeitä riitti.
"Myyjät toivat sovitettavaksi kermakakkua muistuttavia mekkoja, joita en olisi uskonut koskaan sovittavani. Myyjiä piti toppuutella myös kenkien valinnassa: ulkoilmahäissä korkeat piikkikorot eivät ole oikein käytännölliset",
Lopulta tärppäsi ja toiveet täyttävä puku löytyi. Sen kanssa täydellisesti yhteen sopii myös toinen löytö, antiikkiliikkeestä ostettu 1800-luvun vihkisormus. Sitä morsian on yksin ollessaan jo sormessaan ihaillutkin.
Ennen omannäköisen ja -tuntuisen sormuksen löytymistä pari ehti vierailla New Yorkissa viidennellä Avenuella sijaitsevassa koruliikkeessä.
"Myyjä antoi sovitettavaksi upean sormuksen ja ilmoitti ilmekään värähtämättä sen hinnaksi 38 000 dollaria. Kun saimme sanottua, että etsimme jotakin edullisempaa, toi hän sovitettavaksi 30 000 dollarin arvoisen vaihtoehdon", nuoripari muistelee hymyillen.
Pudasjärven Panumalla elokuun viidentenä päivänä tanssittavien häiden järjestelyt ovat tällä hetkellä hyvällä mallilla. Siitä nuoripari kiittää sukulaisia.
Pitopalvelua ei ole tarvinnut harkita eikä ruokalistaa paljon pohtia, sillä suvusta löytyy keittiöpuolen taitajia, jotka lisäksi auttavat mielellään.
"Meillä on onneksi hyvin yhteen hiileen puhaltava ja tekeväinen suku", kasvatustieteen kansainvälisellä linjalla Oulussa opiskeleva Mervi Koistinen kiittelee.
Tekemistä keittiössä riittääkin, sillä häihin on näillä näkymin tulossa yli 200 vierasta.
"Tosin kutsut ovat vielä tekemättä. Tarkoitus on pitää kavereiden kanssa askarteluilta."
Luonnonkauniin hääpaikan koristelussa pääosan saavat luonnonkukat. Vihkiminen tapahtuu ulkona ja ulkosalla häitä myös juhlitaan. Ulkoilmaan liittyy myös suunnitelmien suurin mutta: tarpeeksi suuri teltta on vielä löytämättä.
"Yritimme jo Amerikan vaihdon aikana meilata Suomeen ja kysellä telttoja, mutta yksikään yrityksistä ei vastannut viesteihin. Pääasiassa yritykset sijaitsevat Etelä-Suomessa, mikä osaltaan vaikeuttaa asiaa", kertoo sulhanen.
Teltta rantaan aiotaan joka tapauksessa saada pystyyn, ja jos muu ei auta, tehdään itse kavereiden avulla ja omin voimin. Myös häiden musiikista vastaavat kaverit.
"Kasvatustieteen opiskelijoista löytyy esiintymisintoisia kavereita. Ja karaokea on aika varmasti ohjelmassa."
Suurempia erimielisyyksiä sopuisa pari ei ole joutunut häitään suunnitellessaan ratkomaan. Tosin Merviä hieman epäilyttää Arton valinta häävalssiksi.
Valssi se tosiaan on, mutta puoskareiksikin kutsutun pop-rock-punk -ryhmän tyyliin sanat ovat valssissa vinkeät, mustan huumorin sävyttämät.
Arton toive oli jossakin vaiheessa myös banaani-suklaakakku hääkakuksi. Ajatus tosin siirtyi aika pian vitsien joukkoon.
Vinkkejä häiden järjestelyyn Arto Kaukko ja Mervi Koistinen ovat saaneet häälehdistä, joita Amerikan vaihdon aikana tuli selattua melkoisesti. Myös kaveripiirin kommentteja on kuultu.
"Kaaso sanoi, että kunhan vain ei ole vihreä hääpuku, se ei kuulemma tiedä hyvää."
Häävalmisteluissa opastaville kursseille juuri kotimaahan palannut pari ei ole ehtinyt, mutta sellainenkin on mielessä käynyt.
