Pääkirjoitus

Toiveet kas­va­vat Sot­ka­mos­sa

Nikkelikaivoksen avaaminen Sotkamon Talvivaaraan olisi suuri piristys koko Kainuulle.Toiveet ovat nyt korkealla, mutta varmuutta asiasta ei vielä ole.

Geologi Jouni Reino on tutkinut Talvivaaran esiintymiä.
Geologi Jouni Reino on tutkinut Talvivaaran esiintymiä.

Nikkelikaivoksen avaaminen Sotkamon Talvivaaraan olisi suuri piristys koko Kainuulle. Toiveet ovat nyt korkealla, mutta varmuutta asiasta ei vielä ole.

Sotkamossa kääntyivät keskiviikkona monet suupielet ylöspäin. Talvivaaran nikkelikaivoksen suunnittelijat pitivät tiedotustilaisuuden, jossa annettiin hyvin toiveikas kuva kaivoksen avaamisen mahdollisuudesta.

Alueen esiintymät on tunnettu jo vuosikymmeniä, ja kaivosta on paikalle puuhattu aiemminkin - tuloksetta. Nämä kokemukset luultavasti auttavat sotkamolaisia pitämään tässä vaiheessa vielä jalat maassa. Pohjois-Suomessa on muutenkin saatu usein karvaasti todeta, että suunnitelmat ja todelliset investointipäätökset ovat kaksi eri asiaa.

Viimeksi tämä on nähty Ranualla, jossa päätöstä Suhangon palladiumkaivoksen avaamisesta on odotettu pitkään, ja odotetaan edelleen. Palladiumin maailmanmarkkinahinta on laskenut, ja lisäksi esiintymän omistavan Arctic Platinumin eteläafrikkalainen emoyhtiö on sotkeutunut suuren luokan kamppailuun vihamielistä yritysvaltausta vastaan.

Talvivaarassa liikkeellä ollaan kuitenkin toisenlaiselta pohjalta. Päätöksiä ei tehdä maapallon toisella puolen, vaan Sotkamossa toimivan yhtiön kotipaikkana on Rovaniemi, ja sen hallitukseen on koottu vanhaa suomalaista kaivosalan osaamista.

Outokummun vetäydyttyä kaivostoiminnasta Suomi on pitkälti jäänyt alan ulkomaisten yhtiöiden käsiin, mutta Talvivaaran kaivososakeyhtiön tausta on Suomessa. Samalla tämä tosin tarkoittaa sitä, että yhtiön omat hartiat ovat toistaiseksi hyvin kapeat.

Jotta Sotkamon kaivos voisi toteutua, mukaan on saatava ulkomaista pääomaa. Sitä yhtiö aikoo hankkia listautumalla Lontoon tai Toronton pörssiin. Mikäli kaikki menee hyvin, Pohjois-Suomeen syntyy uusi merkittävä suomalaisvetoinen yritys, jonka käsissä on Euroopan suurin nikkeliesiintymä ja kolmisen prosenttia koko maailman tuotannosta.

Toistaiseksi näitä tarvittavia 350 miljoonan euron pääomia ei kuitenkaan ole olemassa. Ei myöskään ole vielä varmaa tietoa siitä, toimiiko uusi biokasaliuotukseen pohjaava menetelmä nikkelin rikastamiseksi kunnolla Kainuun kovassa talvessa.

Tämän vuoksi tuoreet myönteiset arviot Talvivaarasta eivät vielä todista sitä, että kaivos todella avattaisiin suunnitelmien mukaisesti vuonna 2009. Samalla kuitenkin valmistelutöitä tehdään hyvin määrätietoisesti.

Nikkeliä alueella on paljon, mutta pitoisuudet ovat pieniä. Se on ollut suurin este kaivokselle tähän asti. Jos uusi, vieläpä hyvin ympäristöystävällinen rikastusmenetelmä toimii, on päästy iso askel eteenpäin. Kaivos on laskettu kannattavaksi, vaikka nikkelin maailmanmarkkinahinta olisi vain 60 prosenttia nykyisestä.

Toiveikkuuteen on siis vahvat perusteet. Kyseessä ei ole mikään kasvoton kansainvälinen kaivosjätti, vaan Talvivaaran kaivososakeyhtiön tavoitteena on nimenomaan tämän kaivoksen avaaminen. Siinä päämäärässä on myös aidosti edistytty.

Sotkamolle ja koko Kainuulle kaivos tietäisi suoraan noin 350 työpaikkaa, joilla olisi pysyvyyttä ainakin neljännesvuosisata. Välilliset vaikutukset olisivat laajat. Kaiken tämän merkitystä Kainuun kaltaiselle alueelle ei tarvitse erikseen korostaa.

Talvivaara on vain yksi Pohjois-Suomen lupaavista kaivoshankkeista. Koko elinkeinolla saattaa olla alueella uusi tuleminen edessään. Ennen muuta nyt tarvitaan sitä, että tehtyjä selvityksiä seuraisi jossain todella merkittävä investointipäätös. Se luultavasti sysäisi muitakin liikkeelle.