Onnellinen kuin puolalainen Irlannissa! Tuo iskulause ei järkytä 26-vuotiasta Marcinia, joka toimii tarjoilijana suuressa dublinilaisessa hotellissa. Hän muutti Irlannin pääkaupunkiin Krakovasta kaksi kuukautta sitten, pääsi heti töihin, ja viihtyy hyvin. Hänen morsiamensa, joka muutti hänen mukanaan, on töissä kasinolla.
Vaikka elämä on kallista, pariskunta saa joka kuukausi rahaa säästöön Puolaan paluun ja häiden varalle. Tulevien säästöjensä avulla Marcin toivoo voivansa avata aikanaan baarin tai ravintolan kotimaassaan.
Tämä nuori mies kuuluu niihin noin 30 prosenttiin puolalaisista maahanmuuttajista, jotka eivät aio jäädä pysyvästi Irlantiin. Sen sijaan joka toinen puolalaisista toivoo voivansa jäädä saarelle ainakin muutamaksi vuodeksi, tai juurtua sinne pysyvästi.
Irlanti, jossa pidettiin torstaina parlamenttivaalit, on yhdessä Ruotsin ja Britannian kanssa yksi niistä maista, jotka avasivat vapaaehtoisesti työmarkkinansa Euroopan unioniin vuonna 2004 liittyneiden kymmenen maan kansalaisille.
Sittemmin 330 000 puolalaista on tullut Irlantiin töihin täystyöllisyyden houkuttelemina. Virallisesti heitä on maassa edelleen noin 100 000, asianmukaisesti rekisteröityinä. Todellisuudessa heitä on selvästi enemmän.
Irlannin valtion työvoimaviranomaisen FAS:in tilastojen mukaan ulkomainen työvoima muodostaa 11 prosenttia aktiiviväestöstä, heistä lähes viisi prosenttia on puolalaisia. Vuonna 2006 yhtenä ainoana päivänä kaikissa FAS:in toimistoissa tehdyn pikatutkimuksen mukaan työnhakijat edustivat 94 eri kansallisuutta.
Tästä maasta on vuosisatojen ajan muutettu ulkomaille, ja päinvastainen ilmiö oli tuntematon, kunnes suunta kääntyi 1990-luvulla vauhdikkaan ja yllättävän talouskasvun myötä.
Puolalaiset, "mallimaahanmuuttajat"-- valkoisia ja katolisia -- ovat tervetulleita, ja he kotoutuvat erinomaisesti. Itä-Euroopasta tulleita työntekijöitä vastaan ei ole kohdistunut minkäänlaisia mielenilmauksia vuoden 2004 jälkeen.
Joulukuussa 2005 ammattiliitot, hallitus ja suuri yleisö tosin lähtivät liikekannalle, kun Irish Ferries -lauttayhtiö aikoi korvata miehistönsä alipalkatuilla latvialaisilla. Lakko muuttui vastalauseeksi onnettomien baltialaisten merimiesten kurjaa kohtaloa kohtaan.
Joka toinen puolalainen maahanmuuttaja tekee ruumiillista työtä, eritoten maataloudessa, elintarviketeollisuudessa ja rakennuksilla. Monet ovat löytäneet työpaikan palvelualoilta: hotelleista, ravintoloista tai vähittäiskaupasta.
Muutamat, joilla on kotimaassa hankittu hyvä koulutus, ovat insinöörejä, arkkitehtejä tai tietotekniikan asiantuntijoita. Suurin osa heistä ansaitsee kuukaudessa nettona 1 000--2 000 euroa, eli viidestä kymmeneen kertaa enemmän kuin kotimaassaan.
Englannin kielen osaaminen on ehdoton valtti, jonka avulla puolalaiset voivat saada samasta työstä lähes saman palkan kuin irlantilaiset. "Me korostamme kielen oppimista tai kielitaidon kohentamista", sanoo FAS:in johtajistoon kuuluva Roger Fox. Myös maahanmuuttajia vastaanottava maa pyrkii sopeutumaan. Ministeriöt, pankit, jopa poliisi järjestävät puolan kielen kursseja työntekijöilleen, tai palkkaavat kaksikielisiä työntekijöitä.
Puolalaisten maahanmuutto on vauhdittanut joidenkin sektoreiden toimintaa. Kiinteistöjen kysyntä on kasvanut. Halpalentoyhtiöt kukoistavat. Pelkästään Ryanairilla on lentoyhteys yhdeksään kaupunkiin Puolassa. Elintarviketuonti Puolasta on kasvanut. Pankit, vakuutusyhtiöt ja televiestintäyritykset ovat saaneet uusia asiakkaita, ja kirkot uusia uskovaisia. Tiedotusvälineillä on uusia lukijoita. Internet-sivustot menestyvät, samoin puolankieliset lehdet.
Tässä pelissä ei ole häviäjiä, kaikki saavat osansa. Puolalaiset vievät joka vuosi kotimaahansa noin 70 miljoonaa euroa. Talousbuumin keskellä elävälle Irlannille puolalaiset ovat tilaisuus, sillä maahanmuuttajien virta pystyy lähes tyydyttämään työvoiman tarpeen.
Ilman tulokkaita talouden kasvu olisi epäilemättä ollut useita prosenttiyksikköjä hitaampaa.
Joukkomaahanmuutto on yksi Irlannin hallituksen vastauksista tuottavuuden viimeaikaiseen laskuun. Selvästi irlantilaisia huonommin palkatun työvoiman saanti antaa vauhtia yrityksille. Nähtäväksi jää, kuinka kauan tämä kestää. Vastaus riippuu enemmän Puolan talouden kasvuvauhdista kuin Irlannin työmarkkinoista, joiden tulevaisuus näyttää edelleen lupaavalta. ©(2007) Le Monde. Distributed by The New York Times Syndicate