Meillä kaikilla on suhde metsään. Ellei sitä itse omista tai liiku siellä virkistysmielessä, löytyy kotoa jokin huonekalu puusta. Metsäala tuomittiin jo auringonlaskun alaksi. Moni paikkakunta koki karvaan rakennemuutoksen kun paperi- ja kartonkitehtaita ajatettiin alas. Koulutuspaikkoja keskitettiin ja osin lakkautettiin.
Vuoden 2009 notkahduksen jälkeen suunta on ollut ylöspäin. Metsäteollisuus tuo yli 20 prosenttia Suomen vientituloista ja työllistää erityisesti maakunnissa. Kolme neljäsosaa sahateollisuuden tuotannosta menee vientiin. Metsäteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti 140 000 suomalaista.
Euroopan komissio ehdotti 28. toukokuuta kieltoa kymmenelle kertakäyttöiselle muovituotteelle. Ihmiset ovat heränneet maailman muoviongelmaan. Olemme onnistuneet piilottamaan muovia jopa kasvojen kuorintavoiteisiin. Mikromuovit, muovipussit, nettikaupan pakkaukset, pillit, kertakäyttöastiat ja vaipat, fleece-vaatteet, you name it. Muovia on kaikkialla. Tyynellä merellä ja Atlantilla pyörivät jätepyörteet, joiden koko on valtava.
Jätepyörteiden sijaan uusitutumattomat materiaalit tulisi saada osaksi kiertotaloutta. Muovien sekä alumiinin, teräksen ja betonin kiertotalouden mukaisella uudelleenkäytöllä voitaisiin vähentää globaaleja ilmastopäästöjä vuosittain miltei neljä gigatonnia. Määrä vastaa noin 40 prosenttia nykyisin teollisuuden tuottamista vuosipäästöistä. Vähennys olisi yksi merkittävä keino maapallon lämpenemisen pysäyttämiseksi noin kahteen asteeseen. Tieto käy ilmi uudesta, 5. kesäkuuta julkistetusta selvityksestä, jonka ovat teettäneet Sitra ja European Climate Foundation (ECF).
Kiertotalouden lisäksi kokonaan uusiutuville ja biohajoaville materiaaleille on tarve, johon etsimme osin vastausta puupohjaisista tuotteista. Myös fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puupohjaisilla biopolttoaineilla on jatkuvan tutkimuksen kohteena.
Metsään ja puuhun kohdistuu myös muunlaisia odotuksia. Hyvinvointitutkimuksien mukaan vain 15 minuuttia oleskelua metsässä riittää laskemaan stressiä ja tuottamaan hyvinvointia. Luontoa ei kuitenkaan suojella pelkästään ihmisen vuoksi vaan koko luonnon monimuotoisuuden vuoksi. Metsäpinta-alastamme on suojeltu noin 12 prosenttia.
Valtaosa suojelluista metsistä on Pohjois-Suomessa (Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa), 2,2 miljoonaa hehtaaria eli 19,4 prosenttia metsäalasta. Suhteellisesti eniten suojeltuja metsiä on Lapin maakunnan alueella (27,1 prosenttia metsäpinta-alasta). Osalle luonnon hyvinvointivaikutus syntyy pitkän vaelluksen seurauksena, toiselle juoksulenkistä lähimetsään tai metsästysretkestä valtion mailla. Kaikki kokemukset ovat yhtä arvokkaita ja tärkeitä yksilölle.
Puu on loistava materiaali rakentamiseen akustisten ominaisuuksiensa ja miellyttävyytensä vuoksi. Puun käyttö vähentää hiilidioksidipäästöjä: yksi puukuutiometri vastaa noin kahden hiilidioksiditonnin vähennystä. Puun käyttäminen tukee metsiemme hoitoa. Nopeasti kasvava metsä sitoo enemmän hiilidioksidia kuin varttuneemmat, hitaammin kasvavat metsät. Metsä saavuttaa aikanaan tasapainotilan, jossa kasvu (hiilen sitoutuminen) ja poistuma (hiilen vapautuminen lahoamisessa) ovat yhtä suuria.
Viime viikon ”pöllögate” ja keskustelu osoittivat jälleen, miten ristiriitaisia toiveemme suhteessa metsään ovat. Greenpeace aktivoi mukaan allekirjoittamaan avohakkuita vastustavan adressin valtion mailla. On totta, että avohakkuun myötä metsän pohjaa muokataan niin että eroosio lisääntyy hetkellisesti ja maaperästä vapautuu hiiltä.
Toisaalta päätehakattavasta täysikasvuisesta metsästä saadaan tukkipuuta, joista voidaan rakentaa huonekaluja ja puutaloja. Metsähallitus hallinnoi valtion eli meidän kaikkien metsäomaisuutta. Metsähallituksen metsien PEFC-järjestelmän mukainen sertifikaatti on merkki siitä, että puuraaka-aine on hankittu kestävästi hoidetuista metsistä. Suomen talouskäytössä olevista metsistä 95 prosenttia on PEFC-sertifioitu.
Olen sekä Vaalan kunnanjohtajana että Kuhmon kaupunginjohtajana ollut tilanteissa, joissa minun on hyvin tarkkaan mietittävä sanomiseni suhteessa vaikkapa Metsähallitukseen hakkusuunnitelmiin tai luontopalveluiden määrärahojen riittävyyteen tai uusien suojelualueiden perustamiseen. Jonkinlaisia jännitteitä on myös eri metsäteollisuuden alojen välillä. Metsään ja puuhun raaka-aineena kohdistuu valtava määrä ristiriitaisia odotuksia niin kansallisesti kuin globaalisti.
Kansallisesti meidän tulee panostaa metsäalan tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä ammattiin valmistavaan koulutukseen, jotta voimme olla globaali suunnannäyttäjä kestävässä metsätaloudessa sekä uusien tuotteiden kehittämisessä. Puurakentamisen edistäminen osana kaupunkikehitystä on olennaista. Sekin vaatii uusia toimintatapoja ja tuotekehitystä sekä suunnittelua. Metsät ovat taatusti voimavaramme kun osaamme ne järkevästi hyödyntää.
Tytti Määttä on Kuhmon kaupunginjohtaja.