Lapin yliopistossa opiskelevan Anni Vesan, 23, keväästä saakka elänyt toive toteutui, kun hänet valittiin viime kuussa Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallitukseen.
Vaikka valmistuminen ottaa vuoden takapakkia, ei näköalapaikka 140 000 opiskelijan etuja ajavassa järjestössä mene Vesan mielestä hukkaan. Se avaa mahdollisuuden hyvin konkreettiseen valtakunnantason vaikuttamiseen.
"Tosi innokkain fiiliksin olen sinne lähdössä. Pääsee tekemään asioita ihan oikeiden ammattilaisten ja päättäjien kanssa", Vesa kuvaa urakkaansa Helsingissä.
Pääsy SYL:n seitsemänhenkiseen hallitukseen edellytti lobbaamista hartiavoimin, sillä pienen ylioppilaskunnan omalla kannatuksella ei SYL:n liittokokouksessa ole yleensä pitkälle päästy.
Espoossa järjestetyn kaksipäiväisen liittokokousten välissä eri ryhmien edustajat tenttasivat hallitukseen pyrkijöitä pikkutunneille saakka. Vesan valinnan ratkaisivat lopulta hänen taakseen asettuneiden periferiaylioppilaskuntien ja demariopiskelijoiden äänet.
Kun SYL:n uusi hallitus ensi vuoden alussa järjestäytyy, Vesan toiveena on saada vastuulleen opiskelijoiden sosiaalipoliittiset asiat, joihin hän on tänä vuonna syventynyt Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa.
Ensi vuoden kuuma peruna on valmisteilla oleva opintotukiuudistus, josta ministeri Stefan Wallinin (r) asettama opintotuen kehittämisen johtoryhmä antoi tällä viikolla ensimmäisen ehdotuksensa. Vaikka opintotukea nostettiin viime vuoden syksyllä 15 prosentilla ja tulorajoja 30 prosentilla, on se Vesan mukaan vieläkin vaatimaton.
"Kun köyhyysrajaksi on laskettu tuhat euroa, lainan kanssakin opiskelijat saavat alle 800 euroa, ja suuri osa joutuu tulemaan toimeen alle 500 eurolla kuussa", hän muistuttaa.
Nyt opetusministeriön työryhmä ehdottaa opintotuen sitomista indeksiin, jolloin sen ostovoima ei ainakaan heikkenisi nykyisestä hintojen nousun myötä. Vastineeksi tuen saamisen ehtoja esitetään tiukennettavaksi, jotta opiskelijat nopeuttaisivat opiskelutahtiaan.
Vesa kuvailee esitystä torjuntavoitoksi, vaikka opintotukeen ei uutta tasokorotusta näillä näkymin ole luvassa.
"Itse olen henkilökohtaisesti ihan tyytyväinen siihen, ottaen huomioon nykyisen taloudellisen tilanteen."
Järjestönä SYL kaipaa Vesan mielestä kehittämistä ja vahvempaa yhteistä ääntä. Muun muassa opintotuen kehittämisen painopisteet on ollut asia, josta opiskelijajärjestöt eivät ole itsekään meinanneet päästä keskenään sopuun.
Hiljattain SYL näytti vihreää valoa sen puolesta, että myös ammattikorkeakouluopiskelijat voitaisiin ottaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelujen piiriin. Siirto takaisi eri alojen opiskelijoille nykyistä tasavertaisemmat terveydenhoitopalvelut.
Samalla ammattikorkeakouluopiskelijat alkaisivat maksaa YTHS:n jäsenmaksua, mutta ylioppilaskuntien kaltaista automaatiojäsenyyttä heille tuskin olisi luvassa.
"Ihan varmasti tämä avaa keskustelun siitä, miksi vain yliopistoissa on pakollista kuulua opiskelijajärjestöön. Ylioppilaskunnilta pitää myös jatkossa löytyä perusteluja sille, että jäsenmaksu on järkevä ja reilun tuntuinen", Vesa sanoo.