Suomi lähettää lisää sotilaita Afganistaniin valvomaan vaaleja. Päätös on linjassa aiempien sitoumusten kanssa, mutta maan demokratiakehitys on enemmän toiveajattelua kuin todellisuutta.
Presidentin ja hallituksen muodostama ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta päätti perjantaina lähettää Pohjois-Afganistaniin noin sata sotilasta lisää maan tänä vuonna pidettävien vaalien ajaksi. Tähän asti Suomella on alueella noin 110 sotilasta. Määrä siis kaksinkertaistetaan tilapäisesti.
Afganistanissa olevien ulkomaisten joukkojen kokonaisuudessa Suomen panos on hyvin vaatimaton. Nämä joukot kuuluvat Naton johtamaan Isaf-operaatioon, ja Nato on pyytänyt mukana olevia maita vahvistamaan läsnäoloa vaalien aikaan. Suomi vastasi myönteisesti. Kielteinen päätös olisi ollut poliittisesti merkittävä linjanmuutos, myönteinen ei ole.
Silti on tarpeen katsoa myös totuutta silmiin. Nato on Afganistanissa erittäin pahoissa vaikeuksissa.
Suomen päätöstä koskevassa valtioneuvoston tiedotteessa todetaan seuraavasti: "Afganistanissa järjestettävien presidentin- ja maakuntavaalien onnistumisella on tärkeä merkitys maan vakaudelle ja demokratiakehityksen jatkumiselle". Myös presidentti Tarja Halonen ilmoitti, että Suomi haluaa olla mukana tukemassa Afganistanin demokratisoitumisprosessia.
Ongelmana on, ettei maassa ole sen paremmin vakautta kuin demokratiakehitystä.
Afganistanin presidentti Hamid Karzai ja keskushallinto ovat heikkoja ja korruptoituneita. Mikä oleellisinta, hallinnon toimintakyky ei pohjaa demokratian voimaan vaan länsiliittoutuman aseisiin.
Toistaiseksi pääkaupunki Kabul, tärkeimmät maakuntakeskukset ja osa maakunnista - kuten maan pohjoisosa, johon Suomen joukot sijoittuvat - ovat maan virallisen hallituksen käsissä. Vaalit todennäköisesti voidaan järjestää suurimmassa osassa maata.
Mutta käytännössä tilanne Afganistanissa on muuttunut lännen kannalta koko ajan vaikeammaksi. Taleban on lisännyt toimintaansa ja läsnäoloaan, itsemurhaiskujen ja muiden hyökkäysten määrä kasvaa. Yhdysvallat menetti maassa viime vuonna 151 sotilasta, mikä on suurin määrä tähän mennessä.
Perjantain uutiset kertoivat erillisistä iskuista, joissa oli kuollut niin afgaanipoliiseja kuin amerikkalaissotilaita.
Länsijoukot saapuivat Afganistaniin 2001 ja ajoivat Talebanin helposti pois vallassa. Jälleenrakennus ja demokraattisen yhteiskunnan rakentaminen on kuitenkin polkenut paikallaan. Taleban on jälleen vahvistunut ja kontrolloi suurta osaa maaseudusta joko suoraan tai välillisesti. Vaikka lännen joukot voittaisivat taisteluita, ne eivät pysty pitämään alueita hallussaan. Joukkojen määrä ei riitä siihen.
Naton olisi lisättävä oleellisesti Afganistanissa taistelevien sotilaiden määrää. Harva jäsenmaa on siihen halukas. Yhdysvallat lisää voimaansa maassa Irakin tilanteen rauhoittuessa ja on hyvin mahdollista, että Afganistanista tulee Barack Obaman hallinnolle suurempi päänvaiva kuin Irakista - etenkin, kun tilanteeseen yhdistyvät Pakistanin levottomat olot.
Nyt Afganistanin hallitukselta odotetaan päätöstä vaalipäivästä. Edelliset vaalit maassa sujuivat yllättävänkin hyvin. Vakaus ei silti sen jälkeen ole lisääntynyt, vaan heikentynyt.
Puhe demokratiakehityksen tukemisesta Suomen voimin antaa liian ruusuisen kuvan. Kyse on maasta, jossa vaaleja ei enää saada pidetyksi ilman, että ulkomailta pyydetään lisää sotilaita toimitusta valvomaan.