Kunnalliset äitiysneuvolapalvelut eivät tavoita nykyisellään kaikkia raskaana olevia naisia. Vuosittain 0,2–0,3 prosenttia raskaana olevista naisista jättää käyttämättä heille kuuluvia äitiysneuvolapalveluita. Käytännössä se tarkoittaa noin 120–180 naista.
Vaikka kunnat ovat velvoitettuja tarjoamaan neuvolapalveluita, raskaana olevan naisen ei ole niitä pakko käyttää. Lisäksi lastenneuvolan puolella palveluiden ulkopuolelle jää 0,4 prosenttia neuvolaikäisistä lapsista.
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan äitiysneuvolapalveluiden käyttämättä jättäminen tai niiden vähäinen käyttö korostuu muun muassa päihteitä runsaasti käyttävien, yksinelävien ja erittäin nuorten naisten kohdalla. Toisaalta kunnallisia neuvolapalveluita päätetään jättää käyttämättä aivan päinvastaisistakin syistä.
– Heistäkin, jotka jättävät käyttämättä äitiysneuvolapalveluita, tiedämme, että osa käyttää yksityisiä palveluita, toteaa kehittämispäällikkö Arja Hastrup, THL:n Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksiköstä.
Hastrup arvelee ettei yksityisten palveluiden käyttöön ole syynä pelkästään tottumuskysymykset, vaan se koetaan helpompana vaihtoehtona esimerkiksi useiden muuttojen tai matkustelun vuoksi. Yksityisten palveluiden käyttö on Hastrupin mielestä hyvin mahdollista myös, jos henkilö on näkyvässä asemassa pienellä paikkakunnalla, eikä siksi halua käyttää julkisia neuvolapalveluita.
Vaikka äitiysneuvolapalveluiden ulkopuolelle jättäytyy useita raskaana olevia naisia, terveydenhuoltohenkilökunta on velvoitettu tekemään etsivää työtä ja selvittämään neuvolapalveluiden ulkopuolelle jäävien tarpeet palveluille.