Kotouttamiskoulutuksen luokassa Oulun Hilikussa puhutaan vilkkaasti suomea. Venäjältä, Brasiliasta, Gambiasta, Sudanista, Vietnamista ja Intiasta olevat kurssilaiset ovat olleet jo muutamia vuosia maassamme. Suomen kieli on jo ymmärrettävää, mutta työpaikkaa varten ja muutenkin kielitaidon pitää parantua.
Kaikki kurssilaiset ovat yhtä mieltä siitä, että kieli on vaikeaa. Kurssiin kuuluu myös suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöjen esittelyä ja tietotekniikkaa.
Toiveina on, että kymmenen kuukauden kurssin jälkeen oppilaat pääsisivät töihin tai opiskelemaan johonkin ammattiin. Työllisyyskoulutuksena annettavalla kurssilla halutaan parantaa elämänvalmiuksia.
Gambian Banjulissa syntynyt 22- vuotias Pamodou Jobe muutti Suomeen joulukuussa 2003 Hollannista. Pohjoinen kylmä maa on peruja siitä, että hän tapasi Hollannissa kiiminkiläisen tytön, nykyisen avovaimonsa. Joben koulut Hollannissa jäivät peruskouluun.
"Olen ahkera ja haluan tehdä työtä. Toivon, että suomalaiset työnantajat ottaisivat helpommin ulkomaalaisia töihin", Kempeleessä asuva Jobe sanoo. Hänellä itsellään on ollut onnea, koska hän on saanut remonttitöitä avovaimon isän kautta.
Oulussa hän on törmännyt joskus rasismiin. "Mutta ei mitenkään poikkeuksellisen paljon, se on maailmanlaajuista."
Sisäremonttimiehen töistä haaveileva Jobe toivoo pääsevänsä ammattikouluun kirvesmieskoulutukseen. Miten Joben haaveille käy, sen näyttää tulevaisuus.
Jobe on yksi sadoista Oulussa maahanmuuttajien valmentavaan koulutukseen osallistuneista.
Venäläiset ovat työllisyyskoulutuksen suurin ryhmä. Sitten tulevat irakilaiset, thaimaalaiset ja sudanilaiset.
"Opinnot otetaan tosissaan. Niiden keskeyttäminen ei ole sen suurempaa kuin suomalaisilla", ylitarkastaja Mari Tuomikoski Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksesta kertoo.
Tuomikoski uskoo, että koulutus lisääntyy. Kun nyt tavoite on 25 000 opetustuntia, ensi vuoden tarve on 30 000 tuntia.
Erityisen suosittuja ovat hotelli- ja ravintola-alan ja tietojenkäsittelyn perustutkinnot sekä laitoshuoltajan ja lähihoitajan tutkinnot.
Ammattikorkeakoulussa vieraskielistä koulutusta saa Oulussa kansainvälisessä kaupassa ja tietojenkäsittelyssä.
Oulun yliopistossa ulkomaalaisia opiskelijoita on eniten teknisessä ja luonnontieteellisessä tiedekunnassa.
Yliopiston rehtori lisäisi koulutusta
Oulussa aikuisopiskelevat reilut tuhat opiskelijaa on vähän. Heistäkin vain puolet opiskelee tutkintoa varten. Esimerkiksi työvoimapolitiikan kannalta määrällä ei ole paljoakaan merkitystä.
Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen haluaisi tuplata yliopistossa opiskelevien ulkomaalaisten määrän.
Lajusen mielestä tulisi ennen kaikkea lisätä ulkomaalaisten tutkintoon johtavaa koulutusta. "Se on yliopiston kansainvälisyysstrategian keskeinen päämäärä."
Rehtori uskoo, että esimerkiksi ammattikorkeakoulujen tarpeet ovat samansuuntaisia, mutta lisäysvaade koskee hänen mielestään erityisesti yliopistoja.
"Koulutuksen kaksinkertaistaminen ei olisi alkuvaiheessa temppu eikä mikään. Parhaimmissa maissa ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus on kymmenen prosenttia. Jos me päästäisiin kolmeen-viiteen prosenttiin, olisi se hyvä", Lajunen sanoo.
Tämä tarkoittaisi 480-800 tutkintoon johtavaa ulkomaalaista opiskelijaa, kun nyt Oulussa heitä on vain noin 300.
Lajunen arvioi, että opiskelijoista jäisi Suomeen alle puolet.
